Tiiveysmittaus paljastaa lämmön vuotokohdat

Talomestari 03/2012
Kategoriat:
Avainsanat Kategoriat

Espoolaisperheen uusi koti on energiaomavarainen passiivikivitalo. Rakenteissa on kaikin tavoin pyritty siihen, että vuotoluvuksi saataisiin 1. Tiiveysmittaus kuitenkin paljasti yllättäviä vuotokohtia, eivätkä lukemat olleetkaan vielä asetettujen tavoitteiden mukaisia. Kun tiiveysmittaus tehdään ennen pintojen asentamista, voidaan puutteet kuitenkin vielä helposti korjata. Energiatehokkuus, sisäilma ja rakenteiden kosteustekninen toimivuus paranevat.

Espoon Nuottakalliolle valmistuvassa passiivikivitalossa on energia tehokkuus huomioitu kaikin tavoin. Rakenteet ovat tiiviitä ja talo on lämmityksen suhteen omavarainen.

Lämmitysjärjestelmäsuunnittelussa huomioidaan aina paitsi investointikustannukset ja käyttökustannukset parinkymmenen vuoden aikajänteellä, myös perheen käyttötottumukset.

– Koska kohde talon asukkaat polttavat lakkaa mielellään, oli vesikiertotakka siksi toimiva lämmitysmuoto. Maalämpö olisi ollut ylimitoitettu ratkaisu passiivitaloon, jonka lämmitystarve on hyvin pieni, energia-asiantuntija Kari Balk kertoo.

– Polttopuuta voidaan arvioida kuluvan noin motin verran kuussa. Tämä tarkoittaa neljää, viittä mottia puuta vuodessa.

– Paitsi talon lämmitys, myös lämmin käyttövesi lämpiää talvisaikaan vesikiertotakalla.

Maaliskuusta syyskuun loppuun hyödynnetään katon etelälappeelle asennettavia aurinkokeräimiä.

Talossa on useita teknisiä ratkaisuja, jotka lisäävät rakennuksen energiatehokkuutta, ja joita voi yhdistellä.

Passiivisertifioidussa ilmanvaihtokoneessa on maapiiriesilämmitys ja lämmöntalteenotto.

Tiiveysmittaus pakolliseksi

Rakennusvaiheessa suoritettava tiiveysmittaus varmistaa, että talo todellakin on tiivis.

Toistaiseksi se, tehdäänkö talolle tiiveysmittaus, on ollut energiatietoisen rakentajan itse päätettävissä. Ympäristöministeriön rakennusmääräyskokoelma muuttaa rakentamisen energiatehokkuuden laskentaa ja käytäntöjä.

– Rakennuksen tiiveys on tärkeä osa terveellistä asumista ja energiatehokkuutta. Heinäkuun alusta alkaen tiiveysmittaus tuleekin pakolliseksi kaikkiin uusiin rakennuksiin, BaIk muistuttaa.

Tiiveysmittauksessa selvitetään rakennuksen ilmavuotoluku. Ilmanvuotoluku kertoo, montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa vaipan vuotoreittien kautta 50 Pascalin ali- tai ylipaineessa.

Mitä pienempi ilmanvuotoluku, sitä parempi ilmatiiveys.

– Käytännössä rakennuksen tiiveys vaikuttaa merkittävästi talon lämmitysenergian kulutukseen. Jos verrataan vuotolukua 4 tai tavoiteltavaa lukemaa 1, puhutaan paremmalla luvulla 3000·4000 KWh säästöstä vuositasolla.

– Nyrkkisääntö on, että yksi lukema tarkoittaa neljän prosentin säästöä lämmityskuluissa. Tiiveysmittaus maksaa vuodessa itsensä takaisin, Balk sanoo.

Tiiveys takaa puhtaamman sisäilman

Tiiveys on tärkeää paitsi rakennuksen energiatehokkuuden. myös sisäilman laadun vuoksi.

– Jos rakennus vuotaa, kulkeutuu korvausilman mukana yleensä myös epäpuhtauksia.

Toisaalta kostea sisäilma saattaa päästä vuotokohdista rakenteisiin, heikentäen niiden kosteusteknistä toimivuutta, Balk muistuttaa.

– Kun tiiveysmittauksessa on aikaisemmin laskettu ilmatilavuuden vaihtuminen tuntia kohti, huomioidaan jatkossa ilmavirtaus suhteessa rakennuksen vaipan alaan.

Kun ennen vuotolukema on ollut N50, on uusi lukeman Q50. Vanha laskentamalli suosi isoja rakennuksia, tämä tulee nyt muuttumaan, tiiveysmittaaja Josef Ertl selittää.

Talo imee itseään alipaineiseksi

Kari Balk ja Josef Ertl aloittavat tiiveysmittauksen Espoon Nuottakallion kohdetalossa. Ulko-oven karmiin asetetaan kehikko, johon kiinnitetään puhallin

– Puhallin imee talosta ilmaa saaden aikaan 50 Pascalin alipaineen. Korkeassa rakennuksessa ihanteellisin mittauspiste olisi yläkerran parvekkeen ovella. Katon rajassa on luonnostaan lievä ylipaine ja kellarikerroksessa vastaavasti alipaine.

Mittaus pyritään suorittamaan neutraaliakselilla, Josef Ertl kertoo.

– Tiiveysmittauksessa on hyvä, jos ulkona ja sisällä on melkolailla sama lämpötila.

Sään on ulkona hyvä olla tyyni, sillä tuulessa ja tuiskussa mittaus saattaa häiriintyä.

– Kun tavoiteltu 50 Pascalin alipaine saavutetaan, selvitetään, ottaako rakennus jostakin korvausilmaa. Paitsi, että vuotokohdat havainnoidaan aistinvaraisesti, käytetään apuna lämpökameraa ja savukynää, Ertl selittää.

– Lämpökamerassa ei riitä pelkkä kuvaaminen, vaan on erittäin tärkeää tehdä huolellinen kameran kalibrointi vastaamaan vallitsevia olosuhteita, Ertl huomauttaa,

Vuodot paljastuvat

On aika tehdä kierros kohteessa. Jo käsin tunnustelemalla voi nopeasti havaita, kuinka ovien karmeista vuotaa kylmää ilmaa sisälle taloon. Merkillisin havainto ovat ovien lukot, joista suorastaan tuulee sisälle. Lämpökamera vahvistaa havainnot. Kahvojen alue hohtaa kylmän sinisenä.

Oven kahvan kohta vuotaa aivan selvästi, kuten myös karmit. Ovea on helppo säätää, mutta oven heloista olisin yhteydessä valmistajaan, Balk toteaa. Jonkin tiivistyksen täytyy heloista puuttua, onhan kyseessä sentään passiiviovi.

Muutamassa kohdassa uretaanisauma falskaa.

– Uudiskohteetkin voivat falskata elementtien saumoista, mutta ikkunoiden ja ovien liitokset ovat yleisimmät kohdat, joista lämpö vuotaa harakoille. Ulkoseinille sijoitetut pistorasiat voivat myös vuotaa, Balk sanoo.

– Polyuretaani laitetaan liian usein pölyiseen ja kuivaan pintaan. Tällöin tiiveys ei ole hyvä. Myös ikkunateippaukset täytyy kiinnittää viimeisen päälle tarkoin, tai ne eivät aja asiaansa. Usein tiivis rakentaminen ei vaadi enempää rahaa, tarkkuutta ja huolellisuutta sen sijaan sitäkin enemmän, Ertl muistuttaa.

– Tiiveysmittaus on tärkeää tehdä rakennusvaiheessa, kun rakennuksen höyrysulut ja läpiviennit on asennettu. Jos vuotoja havaitaan, kuten tällä kertaa, on ne ennen pintamateriaalien asennusta vielä mahdollista korjata, Balk sanoo.

Vaikka tiiveysmittaus paljasti yllättäviä vuotokohtia kohdetalossa, on tulos silti hyvä, n50: 1.96AHC( 1/h).

– Tavoite on ollut saavuttaa rakennuksessa vuotoluku 1. Tässä mielessä tilanne, jossa pienen pieniä vuotoja on siellä täällä, vaatii ehdottomasti korjausta ja uusintamittausta.

Tietokoneen antamista lukemista näkee, kuinka pienistä vuodoista eri puolilla taloa tulee merkittävä lovi kokonaisuuteen.

– Yhteenlaskettuna vuodot vastaavat noin viiden sentin neliönmuotoista reikää seinässä, Balk sanoo.

 

Teksti: Tuula Kolehmainen