SAFA-arkkitehdit, Elizaveta ja Jaakko Parkkonen suunnittelivat ja rakennuttivat talon itselleen ja isovanhemmilleen kolmen sukupolven kodiksi. Ekologiset, kierrätettävät ja vähäpäästöiset materiaalit, sekä modernein, puuta jaa aurinkoa hyödyntävä talotekniikka tekevät Savukvartsista ekologisen talon.
Moderni hirsitalo rakentui kolmen sukupolven tarpeisiin
Nuori arkkitehtipariskunta Elizaveta Parkkonen ja Jaakko Parkkonen suunnitteli ja rakennutti kaksikerroksisen Honka Savukvartsi -talonsa kaksiosaiseksi, kolmen sukupolven kodiksi. Koti edustaa niin ideologialtaan kuin toteutukseltaan pehmeitä, perinteisiä arvoja. Talon laajemman, 146 neliöisen osan Parkkoset tekivät itselleen ja lapsilleen, pienemmässä, 46 neliön puoliskossa asuvat isovanhemmat. Talo on rakenteellisesti kaksiasuntoinen kerrostalo. Kerrostalon kriteerein tehtiin muun muassa äänieritys ja paloturvallisuuteen liittyvät rakenteet. Vain siten talon voi jakaa hallinnollisesti ja rakennuttamisrahoituksellisesti kahtia. Vakuutus ja vesiliittymä ovat asunnoille yhteisiä. Molemmilla on kuitenkin oma vesimittarinsa ja sähkösopimuksensa. Talossa on yhteinen pääsisäänkäynti. Asunnot on myöhemmin yhdistettävissä yhdeksi, suuremmaksi kodiksi.
Isovanhemmat haluttiin saman katon alle, jotta tarvittaessa voidaan tarjota apua puolin ja toisin. Parkkosten perheessä on kaksi poikaa. Kolmevuotias esikoinen sai pikkuveljen muutama viikko ennen messuja.
Modernia ja ekologista hirsirakentamista
Parkkoset halusivat kodistaan terveellisen ja ekologisen. Talon runkomateriaaliksi valittiin perinteitä kunnioittava, samalla nykyaikaiseen kaupunkiympäristöön hyvin istuva, painumaton Honka Fusion –lamellihirsi.
– Hirsi on rakennusmateriaalina ympäristöystävällinen ja turvallinen. Painumaton Honka Fusion-hirsi on tiivis, mutta hengittää ja säätelee ilmankosteutta sitoen tai vapauttaen kosteutta tarpeen mukaan, Honkarakenteen myyntipäällikkö Joonas Rantala kertoo.
Terveyttä ylläpitävät rakenteet olivat Savukvartsissa keskiössä. Savukvartsissa haluttiin hyödyntää mahdollisimman paljon kierrätettäviä, luonnollisia ja vähäpäästöisiä materiaaleja, sekä välttää muovia. Lopputuloksena onkin koti, jolla on asuntomessujen alhaisin hiilijalanjälki.
Routasuojauksena talossa on käytetty uusioainesta, eli Foamit-vaahtolasimursketta, lämmöneristeenä on hyödynnetty hengittävää Ekovillan puukuitueristeltä, ja talon ulkoverhouksena on ajan saatossa kauniisti patinoituva, huoltovapaa, rautavitrillikäsitelty kuusilauta.
Honka Fusion- hirsirunkoon voikin yhdistää erilaisia julkisivumateriaaleja asemakaavan vaatimusten ja omien mieltymysten mukaan.
– Painumatonrunko mahdollistaa modernin detaljoinnin. Esimerkiksi ikkunalistat voivat olla minimalistiset, kun puun painumista ei tarvitse ottaa huomioon, Rantala selittää.
Sisätilojen pintakäsittelyssä ja materiaalivalinnoissa huomio on kiinnitetty päästöttömään, puhtaaseen sisäilmaan.
– Väliseinät, jotka on verhoiltu mäntypaneelein, on käsitelty myrkyttömällä vaalean läpikuultavalla paneelivahalla. Lattiamateriaalina on käytetty luonnon raaka-aineista valmistettua, kulutusta kestävää, grafiitin harmaata ja vaaleaa linoleumia, Rantala sanoo.
Talo lämpiää vesikiertotakalla
Perhe Parkkosen Savukvartsi talo on ekologinen paitsi materiaaleiltaan, myös lämmitysmuotonsa suhteen. Koti lämpiää omavaraisesti vesikiertotakkasydämellä ja aurinkokeräimillä.
– Asukkaat halusivat olla mahdollisimman omavaraisia energian tuotannon suhteen, ja siksi he valitsivat päälämmönlähteeksi vesikiertotakkasydämen, jolla tarvittava lämpö sekä lämmin käyttövesi tuotetaan molempiin asuntoihin talven lämmityskauden ajan, kertoo Kari Balk Ekolämmöx Oy.stä.
Lechmanin Puolassa valmistamaja Ekolämmöxin toimittama ja asentama takkasydän on hyötysuhteeltaan huippuluokkaa. Lähes 80 prosenttia takan tuottamasta lämmöstä siirtyy hybridivaraajaan, josta se jakautuu tasaisesti koko taloon ja käyttöveteen. Päästönormeiltaan vesikiertotakka täyttää viimeisimmät Keski-Euroopan normit. Vesikiertotakan kuorimateriaalina on silikaattilevy ja pinnoitteena on talon ekologiseen henkeen luonnonmukaista savea.
– Uutuutena Savukvartsissa on takkaan liitetty vesikiertopiippu, jonka avulla yli 200-asteisista savukaasuista otetaan tehokkaalla hormilämmönvaihtimella muutoin hukkaan menevä lämpö talteen, Balk kertoo.
Vesikiertotakan ohjauspaneeli on sijoitettu olohuoneen seinälle. Ohjauspaneeli, joka käynnistää takan latauspumpun ja avaa paloilmaventtiilin, näyttää varaajan lämpötilan ja sen kautta saa säädettyä varaajan maksimilämpötilan.
– Säädin pitää huolen siitä, ettei varaajan lämpötila nouse asetetusta, vaikka takkaa poltettaisiin tunnelman vuoksi pidempäänkin. Lämmityspiirien lämpötilaa säädetään langattomalla laitteella, josta näkee myös aurinkokeräimien lämpötilat, Balk kertoo.
Aurinkoenergiaa keväästä syksyyn
Maaliskuun alusta syys-lokakuutie lämpöä ja lämmintä vettä tuottavat kolme katolle asennettua, Suomessa valmistettua Savo- solarin aurinkokeräintä, joiden pinta-ala on yhteensä kuusi neliötä. Aurinkokeräimet on vesikieltotakan ohella kytketty tekniseen tilaan sijoitettuun 750 litran hybridivaraajaan.
– Savukvartsin netto lämmitysenergiantarve on vain 11400 kWh. Tästä lukemasta lämpimän käyttöveden osuus on lähes puolet, vaikka asuinneliöitä talossa on miltei 200. Tämä kertoo, ettei yksittäisten lämmönlähteiden tehojen ei tarvitse olla kovin suuria, Balk sanoo.
Paras tulos saadaan Balkin mukaan yhdistelemällä eri lämmönlähteitä asukkaiden käyttö- tottumusten ja lämmitysenergian tarpeen mukaan.
– Savukvartsin hybridijärjestelmällä saadaan katettua 80 prosenttia talon lämmitysenergiantarpeesta, Balk selittää. Lämmitykseen tarvitaan ostosähköä noin 2000kWh. Käyttösähköä ̈tarvitaan noin 4 000kWhl vuodessa.
– Savukvartsi saadaan helposti lähes nollaenergiatasolle asentamalla katolle aurinkosähköpaneelit, joita varten katolle onkin tehty jo tilavaraus arkkitehtisuunnitelmissa, Balk kertoo.
Lämpöä ei päästetä Savukvartsissa harakoille. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihto on varustettu lämmöntalteenotolla, jonka vuosihyötysuhde on 80 prosenttia.