Hybridilämmitys toimii erinomaisesti

Pusilat rakensivat 6,5 vuotta sitten energiatehokkuusluokka A:n passiivikivitalon hybridilämmitysjärjestelmällä. Järjestelmä on toiminut hyvin ja tuottanut odotetusti energiaa.

Talomestari kävi talvella 2018 tekemässä juttua Pusiloiden energiatehokkaasta omakotitalosta. Silloin talossa oli asuttu kaksi vuotta. Nyt kysytään uudelleen, miten hybridilämmitys on asukkaitaan palvellut.

Rakennusprojektin tavoitteena oli, että asumiskustannukset ovat mahdollisimman edulliset ja samalla hyödynnettäisiin järkevästi ekologisesti uusiutuvaa energiaa.

Nurmijärven Klaukkalaan valmistuneeseen taloon rakennettiin huomisen tekniikka jo eilen. 6,5 vuoden asumisen jälkeen Juha Pusila toteaa, että tavoitteeseen on päästy.

– Talon teknisen järjestelmän kanssa ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Kaikki on toiminut kuten odotettua oli. Ainoa huoltotoimenpide, jonka olemme 6,5 vuoden aikana tehneet on aurinkokeräinten nesteen vaihto.

Pusilan kolmihenkisen perheen sähkönkulutus 200 neliön talossa on hyvin kohtuullinen.

­– Ostosähköä on kulunut noin 10 000-11 000 kWh vuodessa. UIkoporealtaan osuus tästä on noin 3500-4000 kWh. Nettokulutus on ollut vuositasolla 6 000 – 7 000 kWh.

Meneillään oleva energiakriisi nousevine hintoineen on saanut Pusilatkin lisäämään puun polttoa, jotta sähköä kuluisi mahdollisimman vähän.

Useita lämmönlähteitä

Passiivikivitalon hydridilämmitysjärjestelmä on monipuolinen kokonaisuus erilaisia lämmönlähteitä.

– Haluamme jättää mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen. Kaipa tässä oli myös vähän halua olla edelläkävijä ja näyttää, mitä kaikea talossa voi olla, toteaa Juha Pusila.

Järjestelmä suunniteltiin perheen käyttötarkoituksiin ja elämäntyyliin sopivaksi. Talossa on vesikiertotakka, vesikiertokiuas ja kiukaassa hormikeräin, joiden lämmittämä vesi pumpataan varaajaan.

Talon ilmanvaihtokoneessa 80 prosentin hyötysuhde ja se on varustettu lämmäntalteenotolla. Talon alle on asennettu myös 200 metrin maapiiri eli maalämpöputkisto, jossa kiertävä neste esilämmittää talon tuloilmaa talvella kymmenen asteen verran ja jäähdyttää sitä vastaavasti kesällä.

– Se menee päälle, kun ulkona on kuusi astetta pakkasta tai vastaavasti 251ämpöastetta, Juha Pusila kertoo. Taloon on vuosien aikana hankittu huoneilman viilennystä varten ilmalämpöpumppu. Pidemmillä hellejaksoilla maapiirin teho ei riitä.

Paneeleja niin paljon kuin suinkin mahtuu

Aurinkoa talossa hyödynnetään sekä lämpönä että sähkönä. Talon katolla on kolme aurinkokeräintä (kooltaan yhteensä kahdeksan neliötä), jotka keräävät auringon energian nesteeseen ja siirtävät ilmaisen lämmön teknisen tilan varaajaan.

Talon katolla on myös 22 sähköä tuottavaa aurinkopaneelia (yhteensä 35 neliötä), joiden piikkiteho on 5 500 kW. Talossa on isot lappeet etelän suuntaan. Aurinkosähköjärjestelmän tuottamasta 4000 kWh:sta menee vuositasolla myyntiin noin 2 500-3 000 kWh.

Pusilan talon aurinkosähköjärjestelmä oli aikanaan kolmas Nurmijärven Sähkön alueella, nyt aurinkovoimaloita on Nurmijärvellä lähes 700. Paneelien koot ja tehot ovat kasvaneet kuudessa vuodessa merkittävästi.

– Meillä oli markkinoiden tehokkaimmat aurinkopaneelit, jotka olivat teholtaan 250-wattisia. Naapuriin on nyt tulossa aurinkosähköjärjestelmä ja paneelit ovat teholtaan 400·wattisia. Niissä on tapahtunut suurin kehitys. Hinnatovat tulleet alaspäin. Tekniikka on edelleen sama.

Pusiloiden suunnitellessa taloaan lähtökohtana oli, että aurinkosähköjärjestelmä optimoitiin vastaamaan omaa kulutusta.

– Sen jälkeenkin oli pitkään vallalla ajatus. ettei kannata tehdä yli isoa järjestelmää. Tänä päivänä tilanne on muuttunut täysin. Nyt laitetaan katolle niin paljon aurinkopaneeleja kuin suinkin mahtuu ja lompakko kestää. Se kannattaa.

Juha Pusila sanoi 4,5 vuotta sitten:

– Kun aurinko paistaa, meillä tehdään kaikki mahdolliset sähköä käyttävät kotityöt. Aurinkosähköjärjestelmän heikkous on se, että kun kulutus on suurta, on tuotto pientä. Ja kun tuotto on suurimmillaan, on kulutus pienimmillään.

– Nyt tilanne on se, että kannattaa ehdottomasti myydä päivällä tuotettu kallis sähkö kovalla hinnalla sähköyhtiölle ja käyttää itse mahdollisimman paljon yöllä halpaa sähköä.

– Myydessä sähköstä saattaa saada 60 senttiä kWh. Myynnistä saa saman vaihtelevan hinnan kuin ostaessa. Yöllä sähkön hinta on 2 senttiä kWh ja siirtomaksu on saman verran.

Pusiloilla on aina ollut pörssisähkösopimus. Se on Juhan mukaan ollut pitkässä juoksussa edullisin.

– Vuonna 2018 aurinkosähköjärjestelmän parhaimman kuukauden myyntiosuuden euromääräinen tuotto oli 22 euroa. Tänä vuonna 116 euroa. Myynnin tuotto oli aikaisemmin 100-150 euroa vuodessa. Tänä vuonna myynti on tuottanut jo 450 euroa.

– Tuotossa on ihan radikaali ero, joka vaikuttaa investointien takaisinmaksuaikoihin. Aikaisemmin laskin, että laitteiston takaisinmaksuaika oli 30 vuotta, kun sen käyttöikä on 25 vuotta. Niillä sähkönhinnoilla myynti ei kannattanut. Nykyisissä sähkönhinnoissa on yksi syy aurinkosähkölaitteistojen kasvavaan suosioon. Nähtäväksi jää miten kauan tämä tilanne jatkuu.

Pusilan mukaan puhutaan, että aurinkopaneelien tuotto laskisi ajan myötä.

– Meillä ei ole näkynyt laskua. Paneelit tuottavat tasaisesti vuositasolla noin 4 000 kWh. 25 vuoden käytön jälkeen aurinkosähköjärjestelmän pitäisi tuottaa vielä 80 prosenttia vuotuisesta maksimimäärästä.

Tavoitteena oli, että päälämmityskauden ulkopuolella eli maaliskuustalokakuuhun kaikki lämmitykseen ja käyttöveteen tarvittava energia tulee katolta. Tavoite on toteutunut.

Puun poltto lämmittää lämmitys- ja käyttöveden

Puun poltosta haluttiin hyöty lämmitykseen. Vesikiertotakan teho veteen on 16 kW ja vesikiertokiukaan 10 kW. Kiukaassa poltetun puun primäärienergiasta otetaan talteen kolmasosa.

– Takan lämmöstä max 30 prosenttia säteilee huonetilaan. Loput kulkeutuu vedessä varaajaan.

Takassa yhdistyvät Pusiloiden mukaan hyvin lämmön tuotto, tunnelma ja sisustuselementti.

– Aikaisin keväällä ja loppusyksystä talossa riittää käytännössä saunan kiukaan tuottama lämpö yhdistettynä siihen mitä katolta kertyy. Pärjätään ilman takkaa. Tehokkaimman auringonpaisteen ajan pärjätään pääsääntöisesti katon tuotolla, kertoo Juha Pusila.

Varaajassa on myös sähkövastus.

– Päälämmityskauden aikana kuluu jonkin verran sähköä, jonka osuutta olemme päättäneet näillä hinnoilla pienentää. Kolmen pesällisen poltto illalla pitää talon ja käyttöveden lämpimänä yön yli, mutta päivällä talo siirtyy sähkölle, erityisesti vuodenaikana, jolloin katolta kertyy vähemmän lämpöä ja sähköä.

Lämmityskausi alkoi tänä vuonna lokakuun alkupäivinä.

– Tähän saakka kaikki lämpöenergia on tullut katolta. Nyt olemme silloin tällöin pitäneet takassa tulta, ettei lämmintä käyttövettä tarvitse lämmittää sähköllä. Haluamme pärjätä kokonaan ilman sähköä, jolloin takassa pitää polttaa kylmään vuodenaikaan puuta kaksi kertaa vuorokaudessa, aamuin illoin. Aikaisemmin meillä oli käytäntö, että jos pakkasta oli viisi astetta, poltimme pesällisen puuta takassa aamullakin. Silloin ei tarvittu sähköä. Nyt juuri puhuimme, että nostetaan lämpötilaraja nollaan. Energian hinnan nousu vaikuttaa meihinkin, kun pyrimme mahdollisimman alhaisiin asumiskustannuksiin.

Pusilat halusivat saunaansa puukiukaan.

– Kun käyt saunassa ja käytät runsaasti lämmintä vettä, jollei muuta, niin saat käyttämäsi lämpimän veden vesikiertokiukaalla ilmaiseksi. Kiukaan kuumat palokaasut karkaavat useimmiten taivaan tuuliin.

– Työtehoseura tutki hormikeräimiä ja totesi, että palokaasujen lämpötila viilenee 200 astetta, kun ne kulkevat keräimen läpi. Palokaasujen lämpötilaa voisi ehkä hyödyntää vieläkin enemmän, Juha Pusila pohtii.

Ei ollenkaan työläs pyörittää

Pusiloiden talon pohja on itse suunniteltu.

200 neliön talossa on kolme makuuhuonetta.

– Halusimme satsata yhteisiin tiloihin, keittiöön ja olohuoneeseen, joissa vietetään yhdessä aikaa.

Etelän suuntaan avautuva 80 neliön lähes koko talon levyinen pääosin katettu terassi on perheen kesäinen olohuone.  Juha Pusila rakensi perheen talon pitkälti itse.

– Lvi- ja sähkötöissä oli apuna ammattilaisia. Myös ulkorappauksen ja sisätasoitukset tekivät ammattilaiset.

Pusilat eivät ole koskaan ostaneet polttopuita. Pitkään polttopuut tulivat mökiltä Mäntyharjulta, mutta viime kesänä Pusilat ostivat vajaan yhdeksän hehtaarin metsäpalstan, josta on metsänhoidollisin toimin tarkoitus tehdä itse polttopuut.

– Talo ei ole ollenkaan työläs ylläpitää. Polttopuun teko on harrastus, hyötyliikuntaa ja luonnossa liikkumista. Juha Mietoa lainaten puu lämmittää kolme kertaa, kaadettaessa, klapeiksi hakattaessa ja pesässä, Juha Pusila hymyilee.

– Tässä maailman tilanteessa sijoittamisen kannalta hajautus metsän- ja maanomistukseen tuli esille ja päätimme sijoittaa metsään.

– Osakekurssien ja epävakaisden markkinoiden takia ajattelimme, että tämä on myös taloudellisesti järkevää.

Pusilat ovat tyytyväisiä taloonsa ja valintoihinsa.

– Jos joskus alkaa tuntua, että puiden kanssa touhuaminen alkaa riittää, on hybridivaraajaan mahdollista liittää vaikka ilma-vesi lämpöpumppu korvaaamaan puun poltto.

– Emmeköhän me selviä tulevastakin talvesta, vaikka onkin ennakoitu energian hintojen olevan huippukorkealla.

– Pitänee sopeuttaa toiminnot sen mukaan ja pitää tarpeen mukaan enemmän tulta takassa, PusiIa toteaa.