Useita lämmönlähteitä käyttöön hybridijärjestelmillä

Talomestari 1/2021

Kaikkea ilmaisenergiaa, erityisesti aurinkoenergiaa, kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon.

Takka asennetaan nykyisin suureen osaan uusista pientaloista. Vesikiertoisella takalla lämpöä saadaan jaettua laajemmalle taloon ja mahdollisesti myös käyttöveteen. Vesikiertotakkaa ei päältä sellaiseksi arvaisi.

Energia-asiantuntija Kari Balk Ekolämmöx Oy:stä näkee tulevaisuuden energiaratkaisuina hybridijärjestelmät, joihin voidaan liittää monenlaisia lämmönlähteitä, vuodenajasta ja energiantarpeesta riippuen.

– Aurinkoa ja tulisijaenergiaa kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon, mutta niiden valintaan vaikuttavat suuresti sekä talon energiantarve että asukkaan tottumukset, toteaa Balk.

– Uudiskohteissa ratkaisuihin vaikuttavat rakennuksen koko ja sen energiantarve. Nykyään omakotitalossa aurinkoenergian mahdollisimman tehokas hyödyntäminen on olennaista.

Vesikiertoiset tulisijat kiinnostavat

Kiinnostus vesikiertoisiin tulisijoihin on sähkön hinnan nousun takia kasvamassa. Puulämmitteisestä kiukaasta kannattaa tehdä vesikiertoinen, jotta kiukaan tuottama lämmin vesi voidaan hyödyntää talon lämmityksessä.

– Asukkaiden käyttötottumuksista riippuu, paljonko voidaan hyödyntää tulisijalämpöä joko takasta, vesikiertoliedestä tai puulämmitteisen saunan kiukaasta.

Kiinnostus vesikiertoisiin tulisijoihin on sähkön hinnan nousun seurauksena kasvamassa.

– Jos tulisijoja halutaan käyttää, on mietittävä, kuinka suuri potentiaali niistä saadaan. Lämpimän käyttöveden suhteen katsotaan, halutaanko aurinkoenergiaa hyödyntää suoraan käyttöveden lämmittämiseen vai tuotetaanko sillä talon kuluttamaa sähköä.

– Omavarainen energiantuotanto olisi pientalossa jo mahdollista. Aurinkopaneeli on usein osa talon hybridilämmitysjärjestelmää, sanoo Kari Balk Ekolämmöx Oy:stä.

Tulisijan, esimerkiksi vesikiertoisen takkasydämen tai kiukaan rinnalla aurinkokeräimet ovat järkevä vaihtoehto, jos käyttöveden kulutus on suuri.

– Pitää muistaa, että lämpöpumputkin käyttävät sähköä. Kun rinnalla on vesikiertotakkasydän, se tasoittaa hyvin huippukulutuksia kovilla pakkasilla.

Lämpöpumput kustannustehokkaita

Jos taas tulisijoja ei haluta käyttää, nousee lämpöpumpun rooli suuremmaksi.

Pienissä taloissa ilma-vesilämpöpumppu on Balkin mukaan tänä päivänä kustannustehokkaampi ratkaisua kuin lämpökaivon vaativa maalämpöjärjestelmä. Maalämpö sopii hyvin isompiin kohteisiin ja soveltuu parhaiten Pohjois-Suomen olosuhteisiin.

– Myös ilma-vesilämpöpumpun rinnalla aurinkokeräimet ovat järkevä vaihtoehto. Silloin saadaan käyttövesi kustannustehokkaasti maaliskuusta syyskuun loppuun ja lämpöpumppu saa huilata sen aikaa. Tällä saadaan myös lämpöpumpulle lisää käyttöikää.

Myös suora sähkölämmitys on Balkin mukaan hyvä vaihtoehto pienissä, alle 80 neliön taloissa, kun talossa on myös ilmanvaihtokone hyvällä, yli 90 prosentin hyötysuhteella, ja ilmalämpöpumppu sekä aurinkokeräimet tai -paneelit.

Lämmönlähteitä kaksi tai kolme

– Uudiskohteissa on paljon vaihtoehtoja ja suunnittelu helppoa, kun kaikki ratkaisut ovat vielä mahdollisia. Jos päädytään vesikiertoiseen lämmönjakoon, voidaan sitten miettiä, mjtä kaikkia lämmönlähteitä on käytettävissä ja halutaan käyttää.

Balk suosittelee hybridijärjestelmää, jossa lämmönlähteitä on vähintään kaksi tai mieluummin kolme.

Jos käytetään puhtaasti vesitakka-aurinkojärjestelmää, tuhannen litran varaaja on sopiva ja teknisen tilan koko noin neljä neliömetri ä. Jos kyseessä on vesitakka ja ilmavesilämpöpumppu, 500 litran varaaja riittää. Jos on kiuas, josta on lämmön talteenotto ilma-vesilämpöpumppuun liitettynä, 250 litran varaaja on hyvä.

– Nämä ovat kolme käytetyintä variaatiota.

Sähkölämmitystaloon ilmalämpöpumppu

Öljylämmitys on mennyttä aikaa, ja remontissa vanhasta öljykattilasta usein hankkiudutaan eroon.

– Jos on tarvetta uusia vanha vesivaraaja, kannattaa ottaa sellainen, jossa on aurinkokierukka, jotta voidaan hyödyntää aurinkolämpöä käyttöveden lämmityksessä.

Ilmalämpöpumppuja on Suomessa kappalemääräisesti eniten, mutta investointien määrässä näkyy maalämpöpumppujen korkeampi hankintahinta.

– Jos kattila on vanha, se kannattaa vaihtaa ja laittaa tilalle esimerkiksi 250-litrainen hybridivaraaja, jonka voi kytkeä vesikiertokiukaaseen, jos on puulämmitteinen sauna.

– Mutta jos kattila on alle 15 vuotta vanha ja vielä hyvässä kunnossa, saattaa olla, että sitä kannattaa hyödyntää. Öljykattilaan voidaan suoraan kytkeä ilma-vesilämpöpumppu ja käyttöveden priimaukseen 60-100 -litrainen sähkövaraaja.

Suoralla sähkölämmityksellä lämpiävissä remontoitavissa taloissa vaihtoehtoja on vähemmän.

– Käytännössä ratkaisu on ilmalämpöpumppu. Jos talossa on koneellinen ilmanvaihto, kannattaa uusia vanha ilmanvaihtokone paremman hyötysuhteen laitteeseen.

Remontoitaessa kannattaa myös käyttää aurinkoenergiaa.

– Jos on tarvetta uusia vanha vesivaraaja, kannattaa ottaa sellainen, jossa on aurinkokierukka,
jotta voidaan hyödyntää aurinkolämpöä käyttöveden lämmityksessä.

Uusiutuvan energian tavoite puolet kulutuksesta

~ Uusiutuvan energian käyttöä pyritään energia- ja ilmastostrategian sekä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti lisäämään nykyisestä.

Suomen tavoitteena uusiutuvan energian osalta on, että sen osuus loppukulutuksesta yltää noin 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus SS prosenttiin. Suomen vuodelle 2020 asetettu EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukainen 38 prosentin tavoite energian loppukulutuksesta ylitettiin etuajassa jo vuonna 2014.

Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maa lämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. Aalto- ja vuorovesienergian tuotanto ei Suomessa nykyteknologialla ole kannattavaa.
Lähde: Motiva

Teksti: Talomestari