Hybridilämmitys vähensi ostosähkön tarvetta

TM-rakennusmaailma 5/24

Nummelalainen pariskunta on tyytyväinen omakotitalonsa uuteen hybridilämmitysjärjestelmään, jonka ansiosta ostosähkön tarve on vähentynyt. Järjestelmä antaa useita mahdollisuuksia talon ja käyttöveden lämmittämiseen.

Vuokko Huttunen ja Olli Rarsk asuivat kuusi vuotta talossa, jota lämmitettiin pääasiassa suorasähköllä ja poistoilmalämpöpumpulla. Sähköä kului vuodessa noin 20000-22000 kWh. Nyt he ovat asuneet lähes vuoden uudessa kaksikerroksisessa rinnetalossa Vihdin Nummelassa. Talon huoneistoala on 176 neliömetriä ja lämmitettävää alaa on yli 200 neliömetriä. Uudessa talossa sähköä kuluu arvion mukaan alle puolet siitä mitä edellisessä, samankokoisessa talossa.

“Nykyisessä talossamme ostosähkön kulutus on noin 10000-12000 kWh vuodessa. Talvikuukausina sähköä on kulunut keskimäärin 1000-1300 kWh kuukaudessa”. Olli Barsk kertoo.

Hybridijärjestelmään kuuluvat muun muassa ilmalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu.
Hybridijärjestelmään kuuluvat muun muassa ilmalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu.

Tämän vuoden tammikuussa oli poikkeuksellisen kireä pakkaskausi.

“Sähköä kului silloin tavanomaista enemmän, 2100 kWh kuukaudessa. Jouduimme ostamaan sähköä verkosta, koska ilma-vesilämpöpumppu lakkasi toimimasta yli 22 asteen pakkasella. Vesikiertotakan ja -kiukaan käyttö oli samoihin aikoihin ajoittain estynyt ilmanvaihtolaitteen säätöjen vuoksi.”

Talo sijaitsee pohjavesialueella. Sijainti vaikutti lämmitysjärjestelmän valintaan.

“Maalämpöpumppu ei meillä olisi sijainnin takia tullut kyseeseen. Olisimme kuitenkin joka tapauksessa valinneet hybridilämmitysjärjestelmän, koska siinä voi hyödyntää useita eri energiamuotoja yhdessä”, Olli Barsk kertoo.

BRASKIN JA HUTTUSEN HYBRILÄMMITYS

  • Hybridivesivaraaja: Jäspi GTV 1000l. 1000 litraa
  • Vesikiertokiuas: Skamet 5T-220 GL ja lämmöntalteenottopiippu (LTO)
  • Vesikiertotakka: Hajduk Volcano WPh-18 ja lämmöntalteenottopiippu (LTO)
  • Ilma-vesilämpöpumppu: CTC EcoAir 614
  • Kokonaishinta asennettuna: noin 30000 €

Ulkoporealtaaseen lämmintä vettä edullisesti

Porealtaasta on mukava katsella järvelle eri vuodenaikoina. Altaan veden lämmittää hybridivesivaraaja.
Porealtaasta on mukava katsella järvelle eri vuodenaikoina. Altaan veden lämmittää hybridivesivaraaja.

Järjestelmään kuuluu 1000 litran hybridivesivaraaja, johon lämpö siirtyy ilmavesilämpöpumpusta, vesikiertotakasta ja -kiukaasta sekä niiden lämmön talteenottopiipuista. Varaajan vesi lämmittää vesikiertoisen lattialämmityksen ja kahden lämmönsiirtokierukan kautta lämpöisen käyttöveden.

Ulos terassille sijoitetun porealtaan vesi lämpiää talvellakin edullisesti.

“Altaaseen lasketaan vesi hybridivesivaraajasta, jonka lämmittämiseen tarvitaan harvoin ostosähköä. Ulkoaltaassa on mukava rentoutua ja katsella järvelle eri vuodenaikoina”, Olli Barsk kertoo.

Ostosähköä talossa kuluttavat lähinnä kodinkoneet ja sähkölaitteet, ilmanvaihtokone, vesi·ilmalämpöpumppu, ilrnalämpöpumppu sekä valaistus.

Takan ritilöistä lämpöä huoneeseen

Olohuoneessa sijaitseva vesikiertotakka ei ole varaava, koska se tuottaa lämpöä pääasiassa hybridivaraajan veteen.

“Takka hönkii kuitenkin mukavasti lämpöä kolmesta ilmaritilästä myös olohuoneeseen”, Olli Barsk sanoo.

Vesikiertotakan ja lämmön taIteenottopiipun luovuttama lämmitysteho veteen takkatulen loimottaessa on 15 kW.

“Kolmen neljän tunnin lämmityksen aikana kokonaisenergian tuotto on jopa 60 kWh.”

Takan alle on asennettu lattiakaivo. Takan vesisäiliön hätäjäähdytys toimii mekaanisella jäähdytysventtiilillä, joka estää ylikuumenemiset sähkökatkoksien yhteydessä. Lisäksi takassa ja kiukaassa sekä lämmön talteenottopiipuissa on varolaitteena 1,5 barin varaventtiili.

Kiuas sytytetään takkahuoneessa

Saunan vesikiertokiuas on niin sanottu takkakiuas. Se lämmittää saunan lisäksi hybridivaraajan vettä. Kiuas sytytetään ja puuta lisätään takkahuoneen puolella sijaitsevasta lasiluukusta – saunan puolella kiukaassa ei ole luukkua.

Seinän läpi ·mallisen kiukaan lasiluu kun koko on 33×33 cm. Tulipesään voi laittaa jopa 50-senttisiä polttopuita. Sen lämmittäminen sujuu takkahuoneessa tulen loimotusta ja ikkunoista avautuvaa järvimaisemaa katsellen.

Vesikiertokiukaan ja lämmön talteenottopiipun luovuttama lämmitysteho veteen on 10 kW.

“Kahden kolmen tunnin lämmityksen energiantuotto on 20-30 kWh”, Olli Barsk kertoo.

Lämmön talteenottopiipussa on kuusi metriä pitkä, 850 asteen lämpötilaa kestävä titaanikierukka, jossa vesi kiertää.

Sauna lämpiää usein

Vesikiertokiukaan luukku on takkahuoneen puolella. Kiuas sytytetään ja puuta lisätään takka huoneessa. Saunassa ei ole lainkaan kiukaan luukkua.

“Olli on intohimoinen saunoja. Edellisessä talossa meillä oli aina-valmiskiuas.

Samalla tahdilla, lähes päivittäin, lämpiää nykyinen puulämmitteinen vesikiertokiuaskin”. Vuokko Huttunen kertoo.

“Vesikiertotakka tai -kiuas lämmitetään lähes joka päivä lokakuun alkupuolelta kevääseen. Yleensä yksi takan tai kiukaan lämmityskerta päivässä riittää talvellakin. Kireinä pakkasjaksoina lämmitetään molempia.”

“Nuohooja käy vuosittain nuohoamassa tulipesät ja savuhormit. Me huolehdimme yhdessä takan ja kiukaan lämmittämisestä ja tuhkien siivoamisesta tuli pesistä. Muuta huoltoa ne eivät vaadi.”

Aurinkokeräimet kesäksi

Talon hybridilämmitysjärjestelmään tarvitaan talvikaudella polttopuuta, jota pariskunnalla on omasta takaa pitkäksi aikaa.

“Kesällä saunomme rantasaunassa, eikä vesikiertotakkaa ja vesikiertokiuasta tarvitse silloin lämmittää. Kesähelteitä varten hankimme ilmalämpöpumpun, jolla taloa saadaan tarvittaessa viilennettyä”, Olli Barsk kertoo.

“Suunnitelmissamme on hankkia myös aurinkokeräimet, jotka lämmittäisivät käyttöveden kesäkaudella!’

Olli Barsk on tyytyväinen hybridivesivaraajaan ja -lämmitysjärjestelmään

Keräimetkin aiotaan liittää hybridilämmitysjärjestelmään.

Järjestelmän toimintaa voi seurata etänä

“Talotoimittajamme vaati, että vastuu hybridilämmitysjärjestelmästä on sen toimittajalla. Talotoimittaja vastasi muista LVI-asennuksista vesitukeista eteenpäin”, Vuokko Huttunen ja Olli Barsk kertovat.

Hybridilämmitysjärjestelmän suunnitteli ja asensi taloon Ekolämmöx Oy.

“Ekolämmöxin Kari Balk on hienosti pitänyt huolta, että osaamme käyttää ja hyödyntää hybridilämmitystämme tehokkaasti.”

Hybridijärjestelmän toimintaa voi seurata etänä tietokoneelta tai kännykästä reaaliajassa missä tahansa.

Korvaava lämmitystapa on tärkeä

“Yhtä patenttiratkaisua kaikkiin taloihin ei ole. Lämmitysjärjestelmän suunnittelu kannattaa aloittaa talon tehon tarpeen selvittämisestä”, toiminnanjohtaja Arto Hannula Lämmitysenergia Yhdistys ry:stä neuvoo.

“Keskimääräinen vanhan omakotitalon tehon tarve on 10kW. Jos vesikiertoisesta lämmityksestä huolehtii ilma-vesiläpöpumppu, se saattaa pysähtyä 20-25 asteessa – se on viime talvena nähty. Silloin täytyy löytyä korvaava talon tehon tarvetta vastaava lämmitystapa.”

Korvaavana lämmitystapana voi kireimmän pakkasjakson ajan olla esimerkiksi mahdollisesti olemassa oleva öljykattila: jonkinlainen korvaava lämmitystapa, kuten kiinteistön tehon tarpeeseen mitoitettu sähkö-, puu- tai pellettikattila on tarpeen.”

Teksti: Jaana Veikkola-Virtanen