Suurissa neliöissä pieni kulutus

Mikko Tuhkanen on tyytyväinen omakotitalonsa ilmavesilämpöpumppuun, vesikiertotakkaan ja -kiukaaseen perustuvaan hybridilämmitysjärjestelmään.

Loppilaisen Mikko Tuhkasen, 39, tavoitteena oli rakentaa mahdollisimman vähän energiaa kuluttava omakotitalo.

Hybridilämmitys pitääkin talon lämpimänä energiatehokkaasti.

Lämmitysjärjestelmän sydän on suuri ilma-vesilämpöpumppu, sen lisäksi järjestelmään kuuluvat vesikiertokiuas ja -takka. Lämmönjakotapa on vesikiertoinen lattialämmitys.

Launosen kylään nousseen talon 228 neliön asuintilat ovat yhdessä kerroksessa. Yläkerrassa on keittiö-ruokailutila, olohuone, kuusi makuuhuonetta, sekä kodinhoito- ja saunatilat. Alakerrassa on 198 neliötä varasto -, autotalli- ja harrastetilaa sekä tekninen tila, yhteensä noin 1 700 kuutiota.

Lämmityskokemusta talosta on kahdelta kokonaiselta talvelta.

– Ensimmäisen talven kulutuksista ei vielä paljon osviittaa saatu.

Talossa on betonia 400 000 kiloa. Sen kuivuminen ja lämpeneminen vei aikansa.

– Tämänvuotinen sähkönkulutus jää alle 10 000 kWh:n, jollei mitään ihmeellistä tapahdu. Talvikuukausina kulutus on keskimäärin I 000 kWh ja kesäkuukausina 700 kWh. Uima-allas ja poreallas haukkaavat oman osansa. Paljon vähemmän tässä kuluu energiaa kuin aikaisemmassa, puolet pienemmässä talossani.

– Sähköä on tänä vuonna kulunut kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Järjestelmä alkaa olla aika tappiin viritetty, kun päästiin näin alhaisiin kulutuslukemiin, tuumii Mikko.

Pieni kulutus perustuu siihen, että taloa lämmitetään puulla. Kun kiireinen rakennusalan yrittäjä ehtii kotiin, usein pitkän työpäivän jälkeen, ensimmäinen tehtävä kotona on lämmitys.

– Pidän tulisijojen lämmöstä, ja lämmitys on mukavaa puuhaa.

– Nykyiset talot alkavat olla rakenteellisesti hyvin energiatehokkaita.

Kun lämmität varaavaa takkaa, tulee todella kuuma. Vesitakalla lämpö saadaan siirrettyä veteen ja jaettua hallitusti.

Puuta kuluu lämmityskaudella pari muovilaatikollista päivittäin, kesäaikaan vielä vähemmän, kun lämpiää vain sauna. 15 mottia polttopuuta on pihavajassa valmiina. Vesikiertotakan teho veteen on 16 kW ja vesikiertokiukaan 10 kW.

– Kesäaikaan vesikiertokiuas lämmittää käytännössä käyttöveden.

Kyllähän lämmin käyttövesi tulee ilma-vesilämpöpumpultakin, mutta kun joka päivä saunotaan, syntyy lämmin käyttövesi saunomisen sivutuotteena.

Oma osansa alhaisissa kulutusluvuissa on lämpötilojen säädöllä ja lämmityksen automatisoinnilla

– Uponorin lattialämmitysjärjestelmä ohjaa lämmitystä niin, että talvisaikaan, kun en ole arkipäivisin lämmittämässä, järjestelmä laskee automaattisesti huonelämpötilaa kahdella asteella. Eli hyvin suurella toden näköisyydellä meidän ei tarvitse käyttää ilma-vesilämpöpumppua lämmittämiseen.

Illalla, kun tullaan kotiin ja saadaan takkaan tulet, se nostaa lämmön takaisin. Yksi lämmityskerta päivässä riittää kovallakin pakkasella.

– Uponorin järjestelmällä on hybridilämmityksessä paljon etuja, joihin muihin järjestelmiin verrattuna.

Talon alakerta on varustettu kahdella termostaatilla, ja sen voi lämmittää osissa, eikä kerralla avaa kaikkia kuutta piiriä, vaan esimerkiksi kaksi kerrallaan, eli energian tarve ei ole koskaan kerralla hirveän suuri.

Koko lämmitysjärjestelmä on ohjattavissa kännykällä huonekohtaisesti. Joka huoneeseen voi myös erikseen säätää ekomoodin päälle. Mikko asuu talossa 3,5-vuotiaan poikansa kanssa.

Pumppu vaihtui suurempaan

Alkuperäinen ilma-vesilämpöpumppu vaihdettiin tehokkaampaan versioon.

– 14 -kilowattiselle pumpulle tuli tarvetta muualla ja tilalle vaihdettiin CTC:n suurin, 22-kilowattinen pumppu. Vaihdon myötä pumpun käyttötunnit putosivat alle puoleen aikaisemmasta. Hyvä, laitteen elinkaari on näin pidempi, toteaa Mikko Tuhkanen.

Kahden talven aikana pumppu on käynyt 2 421 tuntia. Ilma-vesilämpöpumppu on päällä ympäri vuoden, vaikkei siihen kesällä käyttötunteja tulekaan.

– Voisi se olla pois päältä, mutta laitteille ei tee hyvä seistä pitkään.

Mikko Tuhkanen on tyytyväinen pumppuvalintaansa. Kylmäaine- ja kompressoritekniikka on sisällä pumpun laatikossa, eikä sisätiloihin tarvita erillisiä boxeja.

– CTC:n pumppu on helppo siksikin, ellei se tarvitse muuta kuin putket meno- ja paluuvedelle, ja ne on liitetty suoraan varaajaan.

Monessa pumpussa kylmäaineputket tulevat ulos ja tarvitaan erillinen lämmönvaihdin.

– llma-vesilämpöpumpun uusin ohjelmistopäivitys tuo tullessaan ominaisuuden, jossa voi määritellä sähkön hinnalle rajan, jota ylittävällä hinnalla ilma-vesilämpöpumppu ei lähde käyntiin, sanoo elokuun alusta pörssisähkösopimukseen siirtynyt Mikko tyytyväisenä.

Hybridilämmitys ilman muuta

Tuhannen litran varaajaan on Tuhkasen talossa yhdistetty ilma-vesilämpöpumppu, vesikiertotakka ja -kiuas. Varaajaan on mahdollista kytkeä myös aurinkokeräimet.

Lämmitysjärjestelmän valinta oli Tuhkaselle heti selvä.

– Hybridilämmitys ilman muuta, maalämpöä en edes harkinnut. Se olisi ollut porakaivon verran kalliimpi. Ja käyttö- ja huoltokustannuksistakin on loppujen lopuksi vaikea sanoa. Maalämpöä olisi puoltanut ainoastaan se, että ääripakkasilla se olisi parempi, mutta niitä on kuitenkin vähän.

Lämmitysjärjestelmän Tuhkanen hankki uusiutuvaan energiaan erikoistuneelta vihtiläiseltä Ekolämmöx Oy:ltä.

– Ekolämmöxin Kari Balkin kanssa tehtiin valinnat.

Talo on Mikon itse suunnittelema, elementtitoimitus tuli Jukka-talolta. Kaikki sähkötöitä lukuunottamatta on tehty itse. Apuna on ollut isä, joka on myös rakennusalan ammattilainen.

Mikko Tuhkasella on veljensä kanssa yhteinen yritys, Asennuspalvelu RST Oy, joka toimii pääasiassa Etelä-Suomen alueella.

– Olemme pystyttäneet 130 omakotitaloa. Viime aikoina olemme tehneet vähän muutakin, muttei rakennusalan hiljentyminen toistaiseksi meillä tunnu.

Asuintilat yhdessä kerroksessa

Talon 228 neliön asuintilat ovat yhdessä tasossa.

– En ole koskaan nähnyt oikein hyvin toimivaa kaksikerroksista taloa. Pääkaupunkiseudun pienillä tonteilla sen toki ymmärrän, Mikko Tuhkanen sanoo.

– Moni kysyy myös, miksei talon sisällä ole kulkua yläkerrasta alakertaan. Koska se maksaa noin 30 000 euroa, että saadaan taloon sisäportaat. Itse portaiden hankkimisen lisäksi niiden tarvitsema aukko pitää ottaa huomioon palo-osastoinnissa ja kantavien rakenteiden suunnittelussa.

– Käytännössä on hankalaa, jos autotallissa tehdään jotakin ja hajut nousevat yläkerran asuintiloihin. On toki eri asia, jos alakerrassa on muutakin kuin teknistä tilaa ja autotalli, mutta meillä ei ole.

– Jos olisin tehnyt sinne erillisen asuinhuoneen, olisivat rakennusmääräykset olleet vaativammat muun muassa ilmanvaihdon ja poistumisteiden osalta.

Osa lattioista betonia

Keittiön ja takkahuoneen lattiat on Tuhkasen talossa jätetty betonipinnalle.

– Betoni on hiottu timanttilaikalla ja päällä on polyureraanilakka. Väriä lattiaan saatiin kultaglitterillä. Pohjatyön on oltava tarkkaa, Mikko Tuhkanen kertoo.

– Meinaan jättää seuraavassa talossa kaikki lattiat betonipinnalIe. Siinä eivät pienet kolhut näy. Parketille, kun pudotat jotakin, siinä on lommo.

Pääosin talossa on vinyylilattiat.

– Siihen päädyin kestävyyden vuoksi.

U:n mallinen talo

– Edellisen talon takapiha oli kuin näyteikkuna, tähän halusin vähän näkösuojaa, ja talosta tuli

U:n mallinen, Mikko Tuhkanen sanoo.

Sisäpihan terassilla on isän ja pojan ympärivuotinen viihdekeskus, poreallas ja uima-allas.

– On siinä kiva käydä uimassa. Poikakin käy altaassa joka ilta, kun allas on lämmin. Hän sukeltaa altaan päästä päähän, mutta kun pää nousee pintaan, menevät jalat sekaisin. Nelikuukautisena vein hänet ensi kertaa porealtaaseen, siitä asti on uimista treenattu, Mikko nauraa.

Uima-altaita rakennetaan Mikon kokemuksen mukaan omakotitaloihin taas jonkin verran.

– Tosin aikaisempia altaita kevyemmillä ja taloudellisimmilla järjestelmillä. Nykyinen allas lämpiää omalla ilma-vesilämpöpumpullaan.

Seuraavan taloni altaan suunnittelen lämmitettäväksi aurinkokeräinten ja lämmönvaihtimien avulla, ainakin osaksi.

Terassin 3×6 metrinen uima-alIas on vain kesä käytössä.

– Pistin uima-altaan talviteloille jo elokuisten pörssisähkön hintapiikkien aikana. Turha sitä on lämmittää, kun kun yölämpötilat menevät tarpeeksi alas. Talvella lämmitys maksaisi liikaa. Jos altaassa olisi eristetty lasikansi saisi sen pidettyä käytössä pidemmälle syksyyn.

Allas on kauttaaltaan 1,5 metriä syvä. Uima-allas ei ole perinteinen, laatoitettu allas.

– Allas on valuharkoista tehty laatikko, jonka päällä on allaspussi, joka on vahvaa PVC-muovia.

– Uima-allaspaketti, allaspussi, tikkaat, putkistut ja suoapuhdistus, maksaa kolmisen tuhatta euroa, mutta kun lasketaan mukaan valut, katteet ja lämmityslaitteet nousee hinta 15 000 euroon, Mikko Tuhkanen kertoo.