-Tottakai voit haastatella! Silloin, kun ryhdyin suunnittelemaan lähienergiaratkaisuja, oli tiedon saatavuus todella vaikeaa. Jos voin samojen kysymysten kanssa painivaa tällä tavoin auttaa, sen mielelläni teen, hyväksyy Jarno Bedda pyynnön tulla tutustumaan omakotitalonsa energiratkaisuihin. Neljä vuotta rakennusurakan aloittamisen jälkeen Helsingin Puistolassa Beddan perhe asuu talossa, joka on energiatehokkuudeltaan huippuluokkaa. Energiatehokkuus ei ole ollut suunnitelmissa niinkään itseisarvo, vaan rationaalisen päättelyn tulos. Energiaratkaisujen ytimessä ovat vesikiertotakka ja aurinkolämpökeräimet.
Ensin oli takka
Helsingin Puistolaan on noussut Beddan perheen omakotitalo pitkälti omin hartiavoimin. Näin ollen myös kaksikerroksisen kivitalon yksityiskohtien suunnittelusta perheen isä Jarno on päässyt ottamaan päävastuun.
Elävä tuli on Beddan perheelle ilon ja tunnelman luoja, joten taloa suunniteltaessa takka piirtyi olohuoneeseen paraatipaikalle hyvissä ajoin. Suunnitelmien edetessä Jarno Bedda mietti, voisiko takan valjastaa muuhunkin kuin tunnelman luontiin.
Ajatus bioenergian hyödyntämisestä vei kahden vaihtoehdon äärelle: vesikiertotakka tai ilmakiertoinen lattialämmitys. Poissulkevaa päättelyä hyödyntäen Beddat päätyivät vesikiertoiseen takkaan. Toinen vaihtoehto jäi toteutumatta, sillä takkalämmön hyödyntäminen lattialämmitykseen on kaksikerroksisessa talossa haastavampaa.
Nyt klapeilla lämmitetään 400-litraisen varaajan vettä. Hieman reilut puolet tehosta on kohdennettu käyttöveden lämmitykseen, loput taasen lämmitykseen. Mahdolliseen veden lämmittämiseen sähköllä eivät Beddat ole useasti turvautuneet. Sähkölämmitys on kätevää esimerkiksi kovilla pakkasilla, mikäli järjestelmä on päässyt jäähtymään. Tällöin sähköllä voi tehostaa lämmitystä alussa, mutta ylläpito sujuu haloilla.
Tavoitteena järjestelmän suunnittelussa oli, että lämmityskaudella riittää kun vesikiertotakkaa lämmittää kerran vuorokaudessa. Tällöin päästään hyvin lähelle omavaraisuutta lämmityksen osalta.
Kesäisin takkatulen virkaa hoitavat katolle asennetut aurinkolämpökeräimet. Pitkien kesäpäivien auringonsäteillä lämmitetään pääosin käyttövettä. Aurinkolämpö alkaa antaa taustatukea lämmitysjärjestelmässä jo hyvin aikaisessa vaiheessa kevättalvea.
Tietämättömän vaikea löytää etsimäänsä
Kun ajatus takan valjastamisesta hyötykäyttöön heräsi, oli Jarno Beddalla edessään savotta tarvottavanaan relevanttia tietoa etsiessään. Maailma on tietoa pullollansa, mutta luotettavan ja puolueettoman näkemyksen löytyminen vaati useamman turhautuneen hetken.
– Harva myyntimies siinä kuluttajan toiveita ja tarpeita huomioi, vaan moni sinnikkäästi tarjosi tiettyä teknologiaa. Toisen myyjän puheet ja totuudet olivatkin sitten jo ristiriidassa edellisen edustajan kanssa”, Bedda päivittelee.
Hän toivookin, että yhä useampi palveluntarjoaja tarjoaisi kattavamman valikoiman teknologioita, jolloin asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata ilman velvoitetta suosia tiettyjä ratkaisuja.
Projektin edetessä osaavien asentajien löytyminen arvelutti Beddaa. Mutta sellaiset löytyivät lopulta helposti laitetoimittajan kautta. Erilaisten järjestelmien ollessa vielä poissa valtavirrasta, paras tieto asiantuntevista ja kokeneista asentajista löytyykin usein laitekauppoja tehdessä tiskin toiselta puolen. Asennustyön sulavuus saa Jarno Beddalta kiitosta. Kaksi asentajaa hoitivat järjestelmän kompontentit valmiiksi reilussa kahdessa päivässä.
Takkaan muistettava laittaa virrat päälle
Käyttökokemukset järjestelmästä ovat olleet erinomaisia. Sen jälkeen, kun kriteereiden mukainen järjestelmä oli löytynyt, ovat asiat sujuneet niin kuin Bedda kuvitteli.
Talossa ei ole erikseen teknistä tilaa, sillä varaaja mahtui pienen kokonsa ansiosta kodinhoitohuoneeseen siististi kaappiin. Järjestelmän ollessa äärellä, ei tarkastaminen vaadi vaivaa. Nyt Jarno vilkaisee järjestelmän toimivuuden silmämääräisesti muiden kotiaskareiden ohella. Järjestelmä itsessään on lähes huoltovapaa, sillä vesitakka ei vaadi kummallisempaa huoltoa tavalliseen tulisijaan nähden.
– Vesikiertotakkaan pitää vain muistaa laittaa virrat päälle, mitä ystävämme ovat ihmetelleet, Bedda naureskelee.
Kustannuksista elinkaariajatteluun
Lähienergiajärjestelmiä suunniteltaessa investointien kannattavuus on usein kriittisessä asemassa. Rakennuttajan on helppo käsitellä lähienergiajärjestelmän vaatimaa investointia osana projektin kokonaiskustannuksia. Kuten Beddan tapauksessa, vesikiertojärjestelmän lisäkustannukset eivät olleet kovinkaan merkittäviä, sillä takan tiedettiin tulevan aktiiviseen käyttöön muutenkin.
Beddan perheelle tärkeää oli juoksevien asumiskustannusten minimointi. Laskelmat takaisinmaksusta osoittivat, että aurinkolämmön ja vesikiertotakan hybridi tulee pidemmän pääl- le kannattavammaksi kuin tavanomaisemmat lämmitysmuodot.
Rahoituksen järjestäminen lähienergiaa varten on mahdollista myös vanhemmassa kiinteistössä asuvalle. Energiaremontissa kyse on asunnon perusparannuksesta, joten pankit soveltavat haettavaan rahoitukseen asuntolainan ehtoja. Näin ollen kannattavuutta voi vivuttaa lainarahan avulla, eikä suurta kertainvestointia tarvita.
Kulutustavat muuttuvat
Lähienergian kannattavuutta ja suoria vaikutuksia on kohtuullisen helppo pyöritellä laskimella ja ruutupaperilla. Mielenkiintoisiksi laskelmat muuttuvat, kun mietitään epäsuoria vaikutuksia.
Oman tuotannon myötä energia ei enää ole ainoastaan pistorasioita ja sähkölaskuja. Energian konkretisoituminen vaikuttaa väistämättä kulutustottumuksiin. Tämän Jarno Bedda vahvistaa empimättä:
– Aika paljon hanakammin sitä on sammuttamassa valoja perässään. Myös pojille on helpompi perustella suihkussa lotraamisen lopettamista, kun voi mainita puidenhakureissusta.
Vaikka kuukausittaisia kuluja lähdettiin alunpitäen minimoimaan omalla energiantuotannolla, on kulutustottumusten muuttumisella ollut myös merkittävä vaikutus juoksevien kulujen pienenemiseen. Asumisen energiakulutus perheellä on ollut jatkuvasti laskussa koko kahden asutun vuoden ajan.
Kuusi- ja kymmenvuotiaat pojat eivät vielä hirveästi kilowattitunneista perusta, mutta etenkin nuorimmainen on kysyvän luonteensa myötä laittanut vanhempansa tiukille:
– Ehkä tällä omalla järjestelmällä on ollut merkitystä siihen, että nuorimmainen kyselee kiperiä kysymyksiä energiasta. Sitä on joutunut miettimään esimerkiksi, miten sähkö tietää tulla tietystä töpselistä kulloinkin!, Bedda naurahtaa.
Asiantuntijan vinkit:
Ekolämmöx Oy on erikoistunut monipuolisiin lähienergiaratkaisuihin. Yrityksen energia-asiantuntija Kari Balk listaa kolme tärppiä omaa energiatuotantoa suunnittelevalle:
Lähienergia mukaan suunnitelmiin alusta lähtien
Vaikka lähienergiajärjestelmät voidaan asentaa myös vanhoihin rakennuksiin hyvinkin kannattavasti, saa järjestelmästä parhaan mahdollisen hyödyn irti, kun suunnitelmat aloitetaan mahdollisimman aikaisin. Pohjaratkaisuun voidaan tehdä huomaamattomia muutoksia järjestelmän mukaan, minkä myötä järjestelmiä ei tarvitse sen kummemmin räätälöidä.
Asiakkaan tarpeet määrittävät teknologian
Lähtökohtaisesti kannattaa hyödyntää talon sisällä tai ympärillä olevaa uusiutuvaa energiaa. Kulutustottumukset ja saatavilla olevat energianlähteet määrittävät kulloinkin parhaiten tarpeisiin vastaavan kokonaisuuden.
Helpoiten hyödynnettävissä on aurinkoenergia, mikäli vain suotuisa katto- tai maa-ala on käytettävissä. Maaliskuusta syyskuun loppuun aurinkokeräimet tuottavat tarvittavan lämmitysenergian. Aurinkosähköllä taasen on merkittäviä hybridietuja lämpöpumppujen kanssa esimerkiksi talon jäähdytyksessä.
Säännöllisestä takan tai puukiukaan käytöstä kannattaa ottaa hyöty irti myös energiatuotantoon. Varaajaan saadaan varastoitua lämpöä tulevaa tarvetta vartetta. Mikäli takkaa tulee poltettua epäsäännöllisemmin ja vain kovemmilla pakkasilla, kannattaa ylläpitölämmitystä varten hankkia ilmavesilämpöpumppu tai poistoilmalämpöpumppu. Vesikiertotakalla saadaan kuitenkin leikattua talven ostoenergian kulutushuippuja.
Lähienergiasta tulossa standardi
Vuonna 2021 uudistalot tulee rakentaa lähes nollaenergia vaatimusten mukaan, eli kiinteistössä tai sen lähellä on tuotettava tarvittava energia. Tämä tulee jatkossa ohjaamaan teknologiaa oma- varaisenergian suuntaan.
Tulevaisuuden vaatimuksiin riittää tyypillisessä pientalossa 5–6 kWhp aurinkopanelijärjestelmä jolla vuosituotto on n. 4 000–5 000 kWh.