Aurinkokeräimet ja vesitakka lämmittävät Idmanien 190-neliöisen omakotitalon. ldmanien talon lämmitysjärjestelmän käyttökustannukset ovat lähes ilmaiset, jollei omalle työlle lasketa hintaa.
Vihtiläiset Marika ja Pasi Idman olivat vähällä päätyä suosittuun maalämpöön muiden joukossa. Nyt 190-neliöinen, puolitoistakerroksinen omakotitalo kuitenkin lämpiää aurinkokeräimillä ja vesitakalla.
– Planian talopaketti oli jo tilattu ja maalämpöjärjestelmän valitseminen ajankohtainen, kun järki tuli käteen, paljastaa Marika Idman, joka kertoo alusta alkaen aurinkokeräinten houkuttaneen.
– Emme olleet kuulleet suosituksia aurinkokeräirnistä ja kaikki puhuivat kokemuksella vain maalämmön puolesta. Siksi ajattelimme sen tuntuvan turvalliselta valinnalta meillekin.
Laskelmia päätöksen tueksi
Omakotimessuilla Idmanit tutustuivat vaihtoehtoisiin lämmitysratkaisuihin ja kiinnostuivat selvittämään tarkemmin erilaisten lämmitysratkaisujen hankinta- ja käyttökustannuksia. Öljylämmitysvaihtoehtoon he kuitenkaan eivät edes tutustuneet, kun lähtökohtana olivat vain ekologiset ratkaisut.
– Tuli selväksi, että maalämpöjärjestelmän asentaminen vastaa takan ja aurinkokeräinten yhteenlaskettua perustamiskustannusta.
Idmanien aurinkoinen tontti Haimoon maaseudulla ei myöskään tukenut maalämpöjärjestelmän valintaa. Marikan mukaan ei ollut tolkkua, että metsässä kasvavat puut ja aurinko taivaalla jäisivät hyödyntämättä.
Tarkemmat laskelmat käyttökustannuksista osoittivat, että aurinkokeräimillä ja vesitakalla tuotettu lämpö olisi lähes ilmaista.
– Maalämpöjärjestelmä tarvitsee toimiakseen huomattavasti enemmän sähköä kuin nyt valitsemamme lämmitysjärjestelmäyhdistelmä, ynnää Marika ja huomauttaa heidän järjestelmänsä olevan vastaiskun yhä kallistuvalle sähkölle.
Laskennallinen energiantarve
Energia-asiantuntija Kari Balk Ekolämmöx Oy:stä laski Idmanien talon lämmitysenergiatarpeeksi 15 000 kilowattituntia vuodessa.
– Vuoden kokonaistarpeen laskettiin muodostuvan 8 000 kilowattituntia vesikiertotakkasydämestä, 4 000 kilowattituntia aurinkokeräimistä ja 3 000 kilowattituntia suorasta sähköenergiasta. Ekolämmöx oli arvioinut lämpimän käyttöveden tuotantoon menevän noin kolmasosan lämmitysenergiasta.
Tältä pohjalta Idmanien taloon asennettiin neljä Savosoiarin aurinkokeräintä, joiden yhteispintaala on kahdeksan neliötä.
– Teknisessä tilassa sijaitseva hybridi-varaaja on tilavuudeltaan 700 litraa ja kerrallaan siihen saa ladattua auringosta noin 40 kilowattituntia.
– Aurinkokeräimet tuottavat lämpimän käyttöveden maaliskuusta syyskuun loppuun, joten yhdistelmänä vesitakan kanssa aurinkokeräimet toimivat hyvin ja ostoenergiaa tarvitaan pääasiassa vain ylläpitolämmitykseen, kun olemme matkoilla.
Ekolämmöx ohjeisti valitsemaan ylläpitolälmnityksen järjestelmän käyttötottumusten ja ostoenergianmäärän mukaan.
– Jos ylläpitolämmityksen osuus jää alle 5 000 kilowattituntiin, ei lähtökohtaisesti kannata välttämättä hankkia varaajaan lataavaa lämpöpumppua. Sähkövastus varaajassa riittää, arvioi energia-asiantuntija Kari Balk.
Klapitalkoot porukalla
Vaikka Idmanien vesitakan lämmitys on lähes tulkoon ilmaista, on työn määrä suhteessa maalämpöön selvästi suurempi. Marikan mukaan Ekolämmöxin laskelmat osoittivat tarvittavan 40:n kilowattitunnin lämpöenergiamäärän syntyvän polttamalla kolmesta neljään pesällistä puita päivässä vesikiertotakassa.
– Se tarkoittaa, että takassa on poltettava 17 kiloa puuta veden lämmittämiseksi. Vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän vesi tarvitsee silloin noin puolitoista pinokuutiota polttopuuta kuukaudessa. Koko lämmityskaudelle, marraskuusta helmikuun loppuun tarvitsee polttopuuta varata noin seitsemän pinokuutiota.
Idmaneja ei työmäärä kuitenkaan hirvitä.
– Puulämmitys on elämäntapa, johon olemme tottuneet jo edellisessä asunnossamme. Myös keittiön puuhella lämpiää lähes päivittäin.
Samassa pihapiirissä asuvat Pasin Idmanin vanhemmat ja isovanhemmat hyödyntävät myös puuta lämmitysenergiana.
– Ostopuilla tämä lämmitysmuoto ei olisi yhtään muita edullisempi, mutta nyt säästetyt eurot motivoituvat puulämmitykseen, kertoo Marika ja kertoo klapitalkoiden olevan suvun yhteisen harrastuksen.
Vesikiertoinen takka
Vesitakka Lehma SP200 Exlusiven lämmitysjärjestelmä siirtää merkittävän osan tulisijan tuottamasta lämmöstä käytettäväksi kodin vesikeskuslämmitykseen. Idmanien takan vesitilavuus on 50 litraaja se riittää pitämään lämpimänä molempien asuinkerrosten vesikiertoisen lattialämmityksen.
– Takan teho on 22 kilowattituntia, josta veden lämmitykseen menee 18 kilowattituntia, tietää Marika Idman.
– Takka lämpiää päivittäin ja puuta kuluu syksyaikaan kolmekin pärekorillista päivää kohden, kertoo Marika ja arvioi näppituntumalta, että ensi talvena on täysi työ pitää vesi lämpimänä kylmien pakkasten yli.
– Vesitakan tulesta saamme siksi nauttia päivittäin, kertoo Marika, jonka mukaan vesitakka on kuin koriste-esine varaavaan takkaan verrattuna.
Varaava takka hehkuu lämpöä kerran lämmittyään useita päiviä. Vesitakka puolestaan on lämmitettävä päivittäin, jotta lämminvesivaraajan vesi pysyy kuumana.
Ilmansuunnat huomioitava
Vasta tänä syksynä uuteen taloonsa muuttaneilla Idmaneilla ei ole vielä pitkää käyttökokemusta lämmitysjärjestelmästään.
– Järjestelmää vielä hienosäädetään, mutta aurinkokeräimet olivat toiminnassa jo viime kesän ajan. Vesi lämpiää hetkessä, kertoo Marika tyytyväisenä.
Aurinkokeräimet on asennettu molemmin puolin kattoa kattolyhdyille. Muita vaihtoehtoja ei olisi ollutkaan.
-Talon ilmansuunnat suhteessa katon muotoon olisi valittu toisin, jos lämmitysmuoto olisi ollut tiedossa ennen talon pystytystä. Talopaketti oli kuitenkin jo pystytetty, kun päätös aurinkokeräinten hankinnasta syntyi.
Auringosta varaajaan
Aurinkokeräimessä tasomaisen suojapinnan alla on musta absorbaattoripinta, joka lämpenee auringon säteilyn vaikutuksesta. Keräimen sisällä kiertää lämmönsiirtoneste, vesi-glykoli-seos, joka lämpiää.
Lämmennyt neste johdetaan lämmönvaihtimen läpi, jolloin neste luovuttaa lämpöenergiaa vesivaraajaan. Varaajassa olevaa lämmitettyä vettä käytetään talon lämmitykseen ja lämpimäksi käyttövedeksi.