Yvonne Carpelan-Hokkasen ja Raimo Hokkasen kesämökin laajennus kunnioittaa vuonna 1899 Mustion ruukkikylään rakennettua punamultaista taloa. Laajennusosa tuo pariskunnalle nykyaikaisen keittiön, saunan, sisälle tulvivaa luonnonvaloa ja ekologisuutta.
Haaveissa ja toiveissa oli saada mökille laajennusosa, jossa olisi kunnollinen nykyaikainen keittiö, valoisa olohuone sekä sauna.
— Vanhassa talossa oli pieni keittiö, tilat ovat myös varsin pimeät pienien ikkunoiden vuoksi. Mökillämme ei myöskään aiemmin ollut saunaa. Lisäksi halusimme, että laajennusosasta tulee mahdollisimman ekologinen, kertoo laajennusosan rakentamisen lähtökohdista Yvonne Carpelan-Hokkanen, 67.
Hänen vanhempansa ostivat talon kesämökiksi Länsi-Uudenmaalla sijaitsevasta Mustion ruukkikylästä vuonna 1969.
— Talo on rakennettu vuonna 1899. Vuonna 1934 taloa laajennettiin rakentamalla varasto. Talon aiemmista omistajista emme tiedä paljoakaan. Vanhemmilleni talo toimi tärkeänä kesänviettopaikkana.
Yvonne Carpelan-Hokkanen oli 15-vuotias, kun hänen vanhempansa ostivat talon. 1970-luvulla hän oli mökillä harvoin.
— 1980-1uvulla rupesimme viettämään täällä enemmän aikaa, näin lapsemme sai vat viettää kesiä isovanhempiensa kanssa.
Yvonne Carpelan-Hokkasen isä menehtyi vuonna 2000. Tämän jälkeen hän ryhtyi ottamaan talon ylläpidosta vastuuta miehensä kanssa.
— Hoidimme mökkiä niin, että äitini pystyi viettämään kesäisin täällä aikaa. Äitini menehtyi vuonna 2013 ja sen jälkeen sovin veljeni kanssa tontin jakamisesta. Meille jäi vanha talo ja sen tontti, veljeni rakensi lohkotulle tontille oman hirsi sen kesämökkinsä, kerto Yvonne Carpelan-Hokkanen. Helsingissä omakotitalossa asuva pariskunta viihtyi ja viihtyy mökillä, joka sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä kotoa.
— Viihtymistä ei haittaa lainkaan talon sijaitseminen kuivalla maalla. Tontilta on matkaa Lohjanjärven rantaan vain muutama sata metriä.
— Ja hieman kauempana on Mustion linnan kupeessa oleva iso ja hieno uimaranta, kertoo Raimo Hokkanen, 69.
Vuonna 1934 tehdyn laajennuksen jälkeen vanha talo on ollut pinta-alaltaan 48 neliön kokoinen. Talossa on makuuhuone, pieni olohuone, yksi pieni huone sekä sisävessa. Laajennuksen valmistumisen myötä vanhan talon pieni ja ahdas keittiö purettiin.
— Keittiö oli yksi merkittävä syy, miksi mökkiin haluttiin rakentaa erillinen laajennusosa. Vanha keittiö oli niin ahdas, ettei siinä mahtunut kuin yksi ihminen tekemään ruokaa. Kaipasin myös lisää valoa. Vanhaan taloon ei pienien ikkunoiden vuoksi tule sisälle juurikaan luonnonvaloa. Myös saunaa rupesimme kaipamaan, kertoo Yvonne Carpelan-Hokkanen.
Mustion ruukkikylä on historiallinen miljöö, sen vuoksi mökin laajennusosan rakentaminen vaati alueellisen Museoviraston hyväksyntää.
Yvonne Carpelan-Hokkanen ja Raimo Hokkanen päätyivät sijoittamaan laajennusosan vanhan talon taakse niin, että vanhan talon julkisivu tielle pysyy muuttumattomana. Tieltä pihalle tullessa uutta laajennusosaa ei huomaa lainkaan.
— Tästä ratkaisusta saimme hyvää palautetta. Alueellinen museovirasto oli tyytyväinen nimenomaan vanhan talon julkisivun säilymiseen, kertoo Raimo Hokkanen. Sekä vanha talo että uusi laajennusosa ovat perinteisen punamullan värisiä, täsmälleen saman värisiä.
Laajennus erillinen rakennus
Noin 60 neliön kokoinen laajennusosa on oma erillinen rakennuksensa. Vanhan talon ja laajennusosan väliin rakennetaan reilun 20 neliön suuruinen lasikäytävä.
— Laajennusosan suunnittelimme itse omien toiveidemme mukaan. Halusimme ison keittiön ja olohuoneen, johon mahtuu enemmänkin ihmisiä. Jos olohuoneeseen sijoitetaan pidennetty ruokapöytä, pöydän ääreen mahtuu yli 20 ihmistä syömään, sanoo Raimo Hokkanen.
Myös isot, pohjoiseen avautuvat ikkunat ovat tärkeät. Olohuoneeseen tulee luonnonvaloa, mutta sisällä ei ole kuuma auringonpaisteellakaan, jatkaa Yvonne Carpelan-Hokkanen.
Pariskunnan toiveissa on myös kolmen tyttären ja kahden lapsenlapsen vierailut mökille. Laajennuksen ansiosta perheelle on hyvin tilaa läntisen Uudenmaan maalaismaisemassa.
Laajennusosa on Ecoframen ekologinen passiivitalo. Se on rakennettu perinteisen timberframe -tekniikalla kootun hirsikehikon ympärille. Kyseessä on satoja vuosia vanha keskieurooppalainen tekniikka, joka kehitettiin, jolta voitiin rakentaa vankkoja taloja ilman nauloja. Hirsirunko jää talon sisäpuolelle näkyviin, kauniiksi osaksi talon sisustusta.
Runko on talon kantava rakenne, ja ensimmäinen osa joka rakennettiin perustusten jälkeen. Seinät, katto, ikkunat ja ovet lisätään runkoon kiinni myöhemmin.
Ecoframen talot täyttävät kansainvälisen passiivitalostandardin ehdot, vaikka rakennettaessa käytetään täysin ekologisia materiaaleja. Yksi merkittävimmistä asioista on paksu eristekerros. Ecoframe-talon 40 sentin paksuisella lämmöneristyksellä saavutetaan U-arvo 0,1, mikä alittaa standardin vähimmäisarvon 0,5.
Talon ulkoseinissä on höyrysulku suojaamassa eristettä kostumiselta. Lisäksi ulkopinta on peitetty tuulensuojalevyillä.
Ikkunoiden V-arvo on 0,8, passiivitalon standardi vaatii vähimmäisarvoksi 1,0. Ikkunat ovat modernit, ne avautuvat saksalaistyyppisesti kokonaan tai osittain.
— Meille oli luontevaa, että laajennusosasta tehdään mahdollisimman ekologinen. Meidän sukupolvemme on tuhonnut paljon maapalloa, nyt meidän pitää ottaa ympäristö huomioon rakentamisessa, sanoo Raimo Hokkanen.
Pariskunta asuu Helsingin Malmilla vuonna 1926 valmistuneessa omakotitalossa. Talo on aikoinaan rakennettu kierrätysmateriaaleista. Nyt talossa on aurinkopaneelit, aurinkokeräimet sekä vesikiertoliesi ja vesi· kiertokiuas. He myös ajavat sähköautolla.
Ei lainkaan muovia
Hokkasilla oli selkeä päämäärää laajennusosan suunnittelussa: ei lainkaan muovia.
— Tämä tavoite täyttyi. Laajennusosassa ei ole yhtään muovia missään rakenteessa. Halusimme luontoa kunnioittavia materiaaleja. seinät maalattiin luonnonmukaisilla maaleil1a ja osa seinistä tapetoitiin perinteisillä paperitapeteilla, ei nykyaikaisilla muovitapeteilla. sanoo Yvonne Carpelan- Hokkanen. Laajennusosan lattia on suomalaista douglaskuusta.
Laajennusosan lämmitysmuotona on vesikiertoinen lattia lämmitys. Myös vanhaan taloon asennetaan osittain samanlainen lämmitysjärjestelmä. Veden lämmitys tapahtuu kesällä vesikiertoisen liedenja vesikiertoisen kiukaan avulla.
Kiukaassa on lämpöä talteen keräävä LTO-piippu. Kunnalliseen vesi- ja viemäri verkkoon liitetyssä talossa on 500 litran kokoinen Jäspin hybridilämminvesivaraaja. Talossa on myös ilmalämpöpumppu, aurinkopaneelit ovat suunnitteluasteella.
— Arvion mukaan toukokuusta lokakuuhun pystymme lämmittämään uuden talon kokonaan vesikiertoisen lieden ja kiukaan avulla. Talvella varmastikin veden lämmittämiseen tarvitaan sähköä, toteaa Raimo Hokkanen.
— Hybridilämmitys on nykyaikaa. 1960-luvulta alkaen vannottiin öljylämmityksen nimeen, 1980-luvulla vannottiin suoran sähkölämmityksen nimeen. Energia-asioissa pitää yhä enemmän ajatella maapallon kantokykyä, siksi erilaiset hybridijärjestelmät tulevat yleistymään.
Raimo Hokkasen mukaan hybridilämmitysjärjestelmää pitää oppia käyttämään.
— Käytössä on tiettyjä niksejä. jotta järjestelmä toimii suunnitellusti. Hybridijärjestelmä ostettiin Ekolämmöxin Kari Balkilta, joka tuli neuvomaan meitä laitteiden käytössä. Videoin Karin esittelyn, voin tarvittaessa muistella miten laitteet toimivat. Tontille on rakenteilla myös sähköauton latauspiste.
— Sähköautollamme voi ajaa 500 kilometriä ennen lataustarvetta. Silti on helpompaa, kun auton voi ladata myös mökillä, kertoo Raimo Hokkanen.
— Jatkossa aurinkopaneeleista saatavaIla sähköllä olisi tarkoitus ladata auto. Ajatuksena auringon hyödyntäminen omaan liikkumiseen viehättää, hän jatkaa. Mökin energiajärjestelmän laitteet maksoivat tuhansia euroja. Ne kuitenkin tarjoavat käyttökuluiltaan hyvin edullisen lämmityksen.
Tontin mieluisa yllätys
Laajennusosan perustuksia tehtäessä eteen tuli yllätys, joka osoittautui onnekkaaksi.
— Pohjatutkimuksen mukaan talon alla olevan kallion piti olla isompi. Myöhemmin kävi ilmi, että pora olikin osunut kiviin. Talon alla on kohta, jossa kallio yllättäen päättyy.
— Näin ollen talon alle jäi tyhjä tila, jonne saimme sijoitettua lämminvesivaraajan, lämmitysjärjestelmän säätölaitteet sekä ilmalämpöpumpun, kertoo Yvonne Carpelan- Hokkanen.
— Nyt laitteiden luokse pääsee helposti, mutta ne ovat silti poissa silmistä. Kallion päättyminen ennakoitua aikaisemmassa kohdassa oli meille onnekas sattuma, jatkaa Raimo Hokkanen. Mökin laajennukseen he ovat tyytyväisiä.
— Tästä tuli odotuksiakin parempi, he sanovat olohuoneen pöydän ääressä.
