Vihtiläinen taloyhtiö hylkäsi kalliin maakaasun, pohjavesi estää maalämmön asentamisen. Ilma-vesilämpöpumppujen asentaminen ratkaisi aiemmin maakaasuun turvautuneen rivitaloyhtiön kohonneiden lämmityskustannusten aiheuttamat ongelmat.
Helsingin metropolialueella sijaitsevan Vihdin kunnan suurin taajama, hallinnollinen keskus Nummela, on rakentunut soraharjun juureen. Salpausselän reunamuodostuman päällä sijaitsee Nummelan lentokenttä, ja harjun juurelle on laajalle alueelle levittäytynyt asutusta Hangon–Hyvinkään valtatien ja Porintien väliin.
Nummela alkoi kasvaa 1960-luvun loppupuolella nopean ja voimakkaan teollistumisen seurauksena. Nummela houkutteli myös paljon lapsiperheitä 1970-luvulta Helsingin läheisyydestä, koska taajamaan rakennettiin isoja perheasuntoja ja ajomatka Helsinkiin Turun moottoritietä pitkin kesti noin puoli tuntia.
Yksi Nummelan voimakkaan väestönkasvun vuosina rakennetuista rivitaloyhtiöistä on Asunto-osakeyhtiö Rajalanrinne. Se koostuu kahdesta rakennuksesta ja yhteensä kuudesta asunnosta. Ensimmäinen talo valmistui vuonna 1975 ja toinen vuonna 1978. Kaikki taloyhtiön asunnot ovat saman kokoisia, pinta-alaltaan 72,5 neliötä.
Taloyhtiön rakennukset rakennutti hartiapankilla eräs rakennusalan ammattilainen, joka piti yhden asunnon itsellään ja myi muut asunnot. Ajan yleisen tavan mukaisesti taloyhtiön lämmitysmuodoksi 1970-luvulla valikoitui öljylämmitys. Öljylämmitys oli suosittu erityisesti luotettavuuden ja energiataloudellisuuden ansiosta. Lisäksi öljylämmitys oli edullisempi asentaa kuin monet muut lämmitysmuodot.
Maakaasuputki rakennettiin Vihdinkin poikki 2000-luvun loppupuolella. Maakaasua markkinoitiin taloyhtiöille edullisena ja helppona lämmitysratkaisuna. Gasumin maakaasu alkoi lämmittää kiinteistöjä Nummelassa vuosina 2010–2011. Moni aiemmin öljyä lämmitykseen käyttänyt taloyhtiö vaihtoi maakaasuun.
— Maakaasu oli pitkään edullinen lämmitysmuoto. Taloyhtiön lämmityskustannukset olivat vuosittain 7 000–8 000 euron haarukassa, kunnes Venäjän hyökkäys Ukrainaan talvella 2022 nosti kaasun hintaa nopeasti. Taloyhtiön lämmityskulut kasvoivat noin 13 000 euroon vuodessa. Aiemmin öljylämmitykseen kului rahaa noin 9 000–10 000 euroa vuodessa, kertoo isännöitsijä Jaakko Palviainen.
Lämmityskustannusten nousu sekä epävarmuus maakaasun saatavuudesta johtivat siihen, että taloyhtiössä ryhdyttiin miettimään lämmitysjärjestelmän vaihtamista.
Kaksi vaihtoehtoa
Nummelanharjun sorapatjan alla, noin 70–80 metrin syvyydessä, ovat Vihdin kunnan merkittävimmät pohjavesivarannot. Vihtiläisten juomavesi pumpataan tästä pohjavedestä useammalla pumppaamolla. Harjun uumenissa olevat pohjavesivarat ovat Vihdin erityinen rikkaus, mutta taloyhtiöille pohjavesi asettaa rajoitteita.
— Pohjavesialueille ei saa porata maalämpökaivoja. Sen vuoksi maalämpöä emme voineet harkita maakaasun korvaajaksi, toteaa isännöitsijä Jaakko Palviainen.
Taloyhtiö otti yhteyttä nummelalaiseen Ekolämmmöxiin, jonka energia-asiantuntija Kari Balk tutki taloyhtiön tilanteen.
— Koska maalämpöä ei voi asentaa pohjaveden vuoksi, tosiasiallisesti vaihtoehtoja oli kaksi: joko taloyhtiön liittäminen Nummelan kaukolämpöverkkoon tai ilma-vesilämpöpumput, Balk kertoo.
Nummelassa kaukolämpö on kuitenkin kallista, yksi Suomen kalleimmista. Lisäksi Nummelan kaukolämpöyhtiö teki 21 prosentin kertakorotuksen myymänsä energian ja perusmaksun hintoihin alkuvuodesta 2024. Edellinen korotus oli vuoden 2023 helmikuussa, jolloin perusmaksu nousi 8,5 prosenttia ja energian hinta 5,74 prosenttia.
Selvityksessä järkeviksi ratkaisuiksi osoittautui kahden ilma-vesilämpöpumpun asentaminen.
Taloyhtiön vanhaan pannuhuoneeseen asennettiin 500-litrainen hybridivaraaja, jossa on aurinkokierukka ja 3×9 kW:n sähkövastukset. Varaajan kautta lämmitetään käyttö- ja lämmityspiirin vesi, kertoo Kari Balk.
— Taloyhtiöön tuli kaksi 11 kilowatin ilma-vesilämpöpumppua ja 500-litrainen hybridivaraaja, jossa on aurinkokierukka ja 3×9 kW:n sähkövastukset. Varaajan kautta lämmitetään käyttö- ja lämmityspiirin vesi, sanoo Kari Balk.
Koska uusi lämmitysjärjestelmä vaatii toimiakseen riittävästi sähköä, taloyhtiön sähköliittymän kokoa korotettiin ja sähköpääkeskus uusittiin.
— Lämmitysjärjestelmän uusiminen maksoi kaikkiaan noin 40 000 euroa, johon taloyhtiö sai tukea ARA:lta 4 000 euroa, kertoo Balk. (Huom. alkuperäisessä skannauksessa numerot ja summat olivat paikoin epäselviä; edellä oleva summa on korjattu parhaan arvion mukaan ja merkitty selkeyden vuoksi.)
Kahdelle ilma-vesilämpöpumpulle löytyi luonteva paikka vanhan pannuhuoneen
vierestä. Taloyhtiö rakensi talkoilla pumppujen lämmöntalteenottoyksiköille
betoniperustan sekä kevyen aidanja katoksen. Betoniperusta on tarpeen, sillä yksi ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikkö painaa noin 200 kiloa.
Tuntuvat säästöt
Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen on tuonut taloyhtiölle merkittävät taloudelliset säästöt. Maakaasua kului lämmitykseen vuosittain noin 100 000 kilowattituntia; nyt ilma-vesilämpöpumppuihin perustuva järjestelmä kuluttaa energiaa vuosittain vajaat 30 000 kilowattituntia.
— Taloyhtiön lämmityskustannukset ovat käytännössä puolittuneet. Talvesta riippuen rahaa lämmitykseen kuluu nyt noin 6 000 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmän takaisinmaksuaika on noin neljä vuotta, laskee isännöitsijä Jaakko Palviainen.
Parempi hyötysuhde
Ilma-vesilämpöpumput on yleisesti mielletty omakotitaloihin sopiviksi, mutta ne sopivat myös taloyhtiöille niin rivi- kuin kerrostaloihinkin.
— Pumput ovat kehittyneet merkittävästi, niiden hyötysuhde on aiempaa parempi. Siksi pumput ovat hyvä vaihtoehto taloyhtiöiden miettiessä lämmitysratkaisuja, toteaa Kari Balk.
Ilma-vesilämpöpumppujen hintalappu on maalämpöä pienempi, koska kallioon ei tarvitse porata lämpökaivoja. Toisaalta energiatehokkuus voi olla vuositasolla heikompi eli saman lämpömäärän tuottamiseen kuluu enemmän sähköä. Karkea arvio on, että vanhassa kerrostalossa ilma-vesilämpöpumpun COP-luku on noin 2,5 ja maalämmön COP-luku noin 3,5.
Ilma-vesilämpöpumput toimivat siirtämällä ulkoilmasta lämpöä rakennuksen pattereihin, ja niillä voidaan lämmittää myös käyttövettä.
Ilma-vesilämpöpumppu voidaan myös kytkeä hybridikäyttöön, esimerkiksi olemassa olevan öljylämmityksen tueksi, jolloin öljykattila lämmittää talon kylmimpinä päivinä.
Ilma-vesilämpöpumput ovat nykyisin inverter-malleja, joissa laitteen tuottamaa lämmitystehoa säädetään kompressorin kierroslukua ohjaamalla. Taajuusohjaus parantaa myös hyötysuhdetta, pidentää kompressorin elinikää ja vähentää kompressorin käyntiin liittyvää hetkellistä sähkövirran kulutushuippua.
Nummelalaisessa taloyhtiössä ollaan tyytyväisiä pumppuratkaisuun.
— Ilma-vesilämpöpumput ovat toimineet moitteettomasti, ja taloyhtiö on saavuttanut lämmitysjärjestelmän vaihdoksella tavoitellut säästöt, summaa isännöitsijä Jaakko Palviainen.
Taloyhtiön on tarkoitus hankkia vielä talon katolle aurinkokeräimet tuottamaan lämpöä hybridivaraajaan maaliskuusta syyskuun loppuun, jolloin lämpöpumppujen käyttötunnit ja ostoenergian määrä vähenevät.