Kun sähkölämmitteiseen omakotitaloon hankittiin ilmalämpöpumppu, aurinkopaneelit ja aurinkokeräimet, vuosikulutus sähkölaskussa putosi noin 28 000 kilowattitunnista noin 13 300 kilowattituntiin.
Nummelalainen Esko Pajala, 76, rakensi vuonna 1975 omakotitalon, johon tuli suora sähkölämmitys. Lisäksi asuinpinta-alaltaan noin 160-neliöisessä talossa on varaava takka, jota Pajala on aina lämmittänyt talvisin.
— Pitkään lämmityskulut olivat ihan kohtuulliset. Mutta kun sähkön hinta joitakin vuosia sitten pomppasi korkealle, rupesin miettimään, mitä vaihtoehtoja halvempaan lämmittämiseen olisi, Pajala sanoo.
Talossa kului sähköä noin 28 000 kilowattituntia vuodessa.
— Totta kai sekin maksoi, mutta ei sentään aivan mahdottomasti. Pajala hankki ensin ilmalämpöpumpun, jolla tuli jonkin verran säästöä. Puilla lämmittäminen on myös ollut järkevää, koska Pajalalla on puita omasta takaa mökkitontilla.
Aurinkopaneeleja yli 30 kappaletta
Kun vesikattokin alkoi olla uusimista vailla, Pajala otti yhteyttä naapurustossa asuvaan Ekolämmöxin yrittäjään, energia-asiantuntija Kari Balkiin, jonka kanssa suunniteltiin, miten aurinkoenergiaa voisi Pajalan talossa parhaiten hyädyntää.
— Uusittiin katto ja laitettiin sitten aurinkopaneelit katolle, eihän niitä vanhan katon päälle olisi ollut järkevää laittaa.
Aurinkopaneeleja laitettiin katolle 22 kappaletta.
— Niiden piikkiteho on reilut kuusi kilowattia, eli vuodessa tulee noin 5000 kilowattituntia tuottoa, kertoo Kari Balk.
Myöhemmin lisättiin vielä yhdeksän paneelia talon kuistin seinustalle. Tuottoa tuli vielä noin 2000 kilowattituntia lisää, joten tällä hetkellä vuosituotto on noin 7000 kilowattituntia. Kun kesällä ei lämmitystä tarvita, voi aurinkosähköä käyttää vaikka huoneiden viilennykseen.
Aurinkokeräimet veden lämmitykseen
Pajala oli tyytyväinen syntyneeseen säästöön. Mutta kun käyttövesivaraajan uusiminenkin alkoi olla ajankohtaista, hän kysyi Balkilta, voisiko omaa energiantuotantoa samalla vielä tehostaa.
— Katolle ei olisi juuri enempää aurinkopaneeleja mahtunut, mutta kahdelle aurinkokeräimelle löytyi hyvin tilaa, Pajala toteaa.
Aurinkokeräimet laitettiin, ja nyt niiden tuotolla lämmitetään talon käyttövesi kokonaan maaliskuusta lokakuuhun. Tuotto riittäisi nelihenkisen perheen käyttöön. Lämminvesivaraaja on 300-litrainen.
— Aurinkokeräimet ovat pinta-alaansa nähden noin kolme-neljä kertaa tehokkaampia kuin aurinko sähköpaneelit, selvittää Kari Balk.
Aurinkokeräimet asennettiin 60 asteen kulmaan, jotta keväisin ja syksyisin, kun aurinko on matalammalla, niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty ja pitkä kausi.
Aurinkokeräimien päällä lumikaan ei juuri pysy, joten ne alkavat herätä tuottamaan lämpöä usein jo helmikuun puolivälin jälkeen, ja kausi jatkuu ainakin syyskuun loppuun, joskus lokakuullekin. Niinpä yli puolet vuodesta Pajala on käyttöveden lämmityksessä omavarainen.
Aurinkopaneelien tuottamaa sähköä ei kesäaikaan tarvita lämmitykseen, joten niiden sähköä riittää muuhun. Kun puulämmitys tulee tähän vielä päälle, järjestelmä on kaiken kaikkiaan monipuolinen. Eri osat täydentävät toisiaan.
Oma tuotanto omaan käyttöön
Ainoa, mikä Pajalaa hiukan harmittaa, on se , että itse tuotetun ylijäämäsähkön myynti sähköverkkoon ei enää tuota oikeastaan yhtään mitään.
— Alkuun siitä jotain saikin, mutta nyt Caruna ei maksa siitä juuri mitään.
— Itse tuotettu energia onkin aina parasta käyttää itse, Kari Balk toteaa.
— Ylijäämäsähkön hyvityshinta on riippuvainen pörssisähkön hinnasta, ja kun se on ollut tänä kesänä melko edullista, myös hyvityshinta on pieni. Toissakesänä hinta oli huomattavasti korkeampi.
Kari Balk muistuttaa siitä, että maailmantilanteesta emme voi koskaan tietää, ja siksi energiaratkaisuja on hyvä ajatella pitkällä aikavälillä. On järkevää rakentaa monipuolinen järjestelmä, joka voi joustaa tilanteiden mukaan.
— Esimerkiksi Virossa on pörssisähkön hinta nyt lähes kolminkertainen verrattuna Suomen hintoihin. Meidän kannattaisi tietysti myydä ylimääräinen sinne, kunhan saadaan siirtoyhteyksiä kasvatettua. Mutta se taas tarkoittanee sitä, että silloin Suomessa hinnat voivat olla noususuuntaiset.
— Sähköasiat ovat vähän kuin pörssisijoitus, kurssit vaihtelevat.
Tienaavat hintansa 6-7 vuodessa
— Laitettiin nämä aurinkoenergiaratkaisut, kun täytin 70 vuotta. Kun näiden elinkaari on noin 30 vuotta, niin mietin sitten satavuotiaana seuraavan kerran, mitä ratkaisuja tehdään, Pajala naureskelee.
— Mutta siinä voi sitten käydä niin kuin Aira Samulinille, joka haki 85-vuotiaana lainaa, mutta pankinjohtaja epäili, ettei ikä riitä takaisinmaksuun!
— Paneelit ovat varmaan jo hintansa hankkineet, arvelee Balk. Hän laskee, että noin 15 000 euron investointi kuittaantuu syntyneillä säästöillä noin kuudessa-seitsemässä vuodessa.
Tyypillisesti Pajalan talossa olevan kaltainen ratkaisu hankkii hintansa reilusti alle kymmenessä vuodessa.
— Sähkönkulutuksessa päästään noin puoleen aikaisemmasta, mikä vastaa samaa kustannusta kuin jos talo olisi maalämmöllä, jonka investointikustannukset ovat kuitenkin paljon suuremmat, Kari Balk sanoo.
Järjestelmä melko omavarainen
Pajalan talon katto on suotuisa paikka aurinkopaneeleille, tontti on todella valoisa. Muutama puu pihalta kaadettiin edestä pois.
— Paneeleista lumi ei ihan niin nopeasti sula. Enkä minä enää tämän ikäisenä mene tuonne katolle lumia putsaamaan.
— Aika nopeasti niistäkin sentään lumi lähtee sulamaan, kun joku kulma ensin sulaa, Balk toteaa.
— Parhaimmillaan aurinkopaneelien tuotto on usein toukokuussa, kun keli on kirkas, mutta ilma viileä. Viileä ilma parantaa tuottoa. Heinäkuussa on näköjään tuotettu sähköä 500 kilowattituntia,
Oma kulutus on ollut 254 kilowattituntia. Verkkoon myydystä on hyvitetty hiukan, 1,42 senttiä kilowattitunnilta, joten tuloa on tullut seitsemän euroa.
Pajala on päätynyt kiinteähintaiseen sähkösopimukseen. Hinta on nyt 8,45 senttiä kilowattitunnilta.
— Haluan nukkua yöni rauhassa, joten kiinteähintainen on minulle nyt parempi. Alle kymmenen sentin tuntihinta on vuositasolla kohtuullinen.
— Jos olisi pörssi sähkö, sitä pitäisi jatkuvasti seurata. Ja kun en käytä tietokonetta tai muita härpäkkeitä, se olisi hankalaa. Eikä ole näkökään entisellään.
Puuta Pajalalta kuluu noin viisi heittokuutiota talvessa.
— Puita saan omalta mökiltä, mutta tuon ne sitten tänne pilkottavaksi, ettei ei tarvitse siellä kalliilla sähköllä pilkkoa, Pajala nauraa.
— Melko omavarainenhan tämä järjestelmä nyt on. Ehkä se on myös asennekysymys, että haluaa pärjätä omillaan.
— Ei tänä päivänä oikein muulla pysty säästämään kuin aurinkoenergialla tai puulla, Kari Balk toteaa.
Tehokas, toimintavarma ja ekologinen lämmönlähde
— Aurinkokeräimet ovat toimintavarmin, ekologisin ja edullisin tapa tuottaa pientalon lämmin käyttö vesi maaliskuusta syyskuun loppuun, Kari Balk Ekolämmöx Oy:stä toteaa.
Ilmaisenergiana aurinkokeräimet sopivat erityisesti talouksiin, joissa on suuri käyttöveden kulutus tai päälämmönlähteenä vesitakka tai puukattila.
Aurinkokeräimet ovat ympäristöystävällinen vaihtoehto lämmön tuottamiseen, koska ne eivät tuota hiilidioksidipäästöjä eivätkä vaadi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Valitsemalla aurinkokeräimet voi edistää vihreää siirtymää ja vähentää hiilijalanjälkeään, samalla kun säästää energiaa ja rahaa pitkällä aikavälillä.
Sopii sekä uusiin että vanhoihin taloihin
Aurinkokeräimiä voidaan asentaa sekä uudisrakennus vaiheessa että jälkikäteen olemassa oleviin rakennuksiin sekä saneerauskohteisiin.
Uudisrakennuskohteissa aurinkokeräimet voidaan suunnitella ja asentaa osaksi rakennuksen alkuperäistä suunnitteluaja rakentamista. Tämä tarjoaa useita etuja, kuten mahdollisuuden optimoida aurinkokeräinten sijainti ja suuntaus rakennuksen suhteessa aurinkoon sekä integroida aurinkokeräimet osaksi rakennuksen ulkoasua ja arkkitehtuuria.
— Aurinkokeräimet ovat käyttöveden lämmitykseen noin neljä kertaa tehokkaammat kuin aurinkopaneelit, Kari Balk kertoo.
Jälkiasennuksena ja saneerauskohteissa aurinkokeräimiä voidaan myös asentaa. Tämä vaatii usein tarkempaa suunnittelua ja arviointia kuin uudisrakennusvaiheessa. Näissä tapauksissa aurinkokeräinten sijoittelu ja integrointi on sovitettava olemassa olevaan rakenteeseen. Jälkiasennuksessa aurinkokeräimet voidaan asentaa esimerkiksi katon päälle tai seinälle, tai ne voidaan integroida osaksi nykyistä lämmitys- ja vesijärjestelmä ä.
Aurinkokeräimet muiden lämmönlähteiden rinnalla
Aurinkokeräimet eivät ole koskaan ainoa rakennuksen lämmönlähde vaan niitä käytetään yleensä muiden lämmönlähteiden rinnalla. Tähän tarvitaan aurinkokierukalla varustettu lämminvesivaraaja.
Muita lämmönlähteitä voivat olla esimerkiksi vesikiertotakka, lämpöpumput tai öljylämmitys. Toisin kuin aurinkopaneelit, jotka muuttavat auringonvalon suoraan sähköksi, aurinkokeräimet keräävät auringon säteilyn, joka ohjataan suoraan talon tai kiinteistön lämmitysjärjestelmään sekä käyttöveden lämmitykseen.
Aurinkokeräimet ovat usein edullisempi ratkaisu verrattuna samantehoiseen aurinkosähköjärjestelmään. Tämä selittyy sillä, että aurinkokeräinten hyötysuhde on noin 80 prosenttia, kun taas aurinkopaneeleiden hyötysuhde jää alle 20 prosenttiin. Toisaalta aurinkopaneelien tuottamaa energiaa voidaan hyödyntää kesällä myös muuhunkin kuin lämmitykseen.