– Aurinkosähkön kannattavuus paranee. Lisäksi omakotikotiasujat pystyvät aiempaa paremmin arvioimaan säästöjä ennen aurinkopaneelien hankintaa, kiteyttää vuodenvaihteessa voimaan tulleen asetusmuutoksen, tunnin sisäisen netotuksen, vaikutukset Suomen Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi.
Aurinkosähköä hyödyntävät pientaloasujat odottivat ja toivoivat vuosien ajan lakiin muutosta, joka parantaa aurinkosähkön tuottajan asemaa.
– Sähkön pientuotannon perusta on maksimoida tuotanto vastamaan omaa kulutusta, sekä minimoida sähkön osto ja ylijäämätuotannon myynti. Taloudellinen kannattavuus syntyy, kun talossa korvataan mahdollisimman paljon arvokasta ostosähköä ja verkkoon myydään takaisin mahdollisimman vähän halpaa sähköä, kertoo Tapio Tuomi.
– Tämän mahdollistaa sähkön pientuotannon vapautus sähköverosta, eikä yksityisen henkilön pienimuotoinen sähköntuotanto pääasiassa omaan kulutukseen synnytä verotettavaa tuloa.
Suomen Lähienergialiitto teki pitkään työtä hajautetun pientuotannon edistämiseksi. Vuodenvaihteeseen saakka voimassa ollut tulkinta sähkön mittaamisesta aiheutti ongelmia sähköä tuottaville omakotiasujille.
Epätasa-arvoista kohtelua
– Erilaiset sähkömittarit mittasivat sähkön ostoaja ylijäämän myyntiä eri tavalla, siksi pientuottajia ei kohdeltu tasapuolisesti.
Sähkön ostojen ja ylijäämän laskentatapa oli epäoikeudenmukainen, koska aiemman mittausjakson, joka oli yksi tunti, sisällä kaikkea omaa tuotantoa ei laskettu pientuottajan hyväksi tietyissä tilanteissa. Sitä ei siis laskettu korvaamaan ostosähköä kulutusta vastaavasti, vaan se laskettiin ylijäämäksi. Tämä näkyi niin, että saman mittausjakson aikana pientuottaja sekä osti että myi sähköä, selvittää vanhan järjestelmän epäoikeudenmukaisuutta Tapio Tuomi.
Tammikuun ensimmäisenä päivänä voimaan tullut laki korjasi nämä ongelmat.
– Nyt ylijäämää mittausjakson sisällä syntyy ainoastaan silloin, kun oma tuotanto ylittää oman kulutuksen. Asetusmuutoksella pientuotannon perusta toteutuu myös käytännössä. Mittareiden väliset ero hoidetaan sillä, että laskenta toteutetaan mittausjärjestelmissä, ei mittareissa.
Hyöty tapauskohtainen
Tapio Tuomen mukaan asetusmuutoksen tuoma hyöty omakotitalon omistajalle on tapauskohtainen.
– Jos esimerkiksi energian hinnan, siirtomaksun, arvonlisäveron ja sähköveron yhteenlaskettu hinta on ollut 15 senttiä kilowattitunnilta, oman ylijäämäsähkön myynnistä verkkoon on voinut saada neljä senttiä kilowattitunnilta. Entinen mittaustapa vei aurinkosähkön tuomasta hyödystä omasta 250 neliön kokoisesta omakotitalosta ja 50 neliön kokoisesta autotallista vuositasolla vajaat 30 euroa.
Tuomi tuottaa omassa talossa aurinkoa hyödyntävillä järjestelmillä sähköä vuosittain noin 3 700 kilowattituntia.
– Kyse on enemmän periaatteellinen, järjestelmässä ollut epäoikeudenmukaisuus on nyt korjattu. Monimutkainen mittaustapa johti siihen, että omien sähkön kulutustietojen pohjalta oli mahdotonta laskea etukäteen tarkasti, kuinka paljon aurinkopaneeleiden tuotannosta sai oikeasti omaksi hyödykseen. Nyt tämä asia tuli kuntoon,kun tunnin sisäinen netotus – järjestelmä saatiin Suomeen, iloitsee Tapio Tuomi.
Herätys tapahtui sähkölaskujen jälkeen
Ihminen käyttäytyy usein omakotitaloa ostaessaan samoin kuin autoa ostaessaan, aivot narikkaan ja tunnetta peliin. Näin kuvailee nurmijärveläinen Suomen Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Thomi. Hän osti vaimonsa kanssa Röykästä vuonna 2012 ison, 250-neliöisen omakotitalon. Talon pihalla on myös lämmitettävä 50 neliön kokoinen autotalli. Talon lämmitysjärjestelmänä oli suora sähkölämmitys.
– Minulle kävi kuten niin monelle muullekin, herätys tapahtui sähkölaskujen maksamisen jälkeen. Talon vuosikulutus pyöri 37 000 kilowattitunnin tuntumassa. Laskua maksaessa tuli mieleen, voisiko sitä jotenkin pienentää.
– Ensin laskettiin sisälämpötilaa, sitten tarkastin ulko-ovien tiiveyden. Vaihdoin myös kaikki valaisimet LED- halogeenilamppuihin. Näiden toimenpiteiden tuloksena vuosina 2012-2014 kykenin vähentämään sähkönkulutusta reiluun 31600
kilowattituntiin.
IT-alalla työskennellyt Tapio Tuomi ei tuntenut entuudestaan erilaisia omakotitalon lämmitysjärjestelmiä. Hänen onnekseen kaksi työkaveria osasivat vastata sitkeästi uteluihin.
– Vähitellen aloin ymmärtää energian tuottamisen eri mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Kiinnostus kasvoi sitä mukaan, kun sain uutta tietoa
Aurinkopaneeleita ja ilmalämpöpumppu
Kesä 2014 oli helteinen. Lämpiminä kesäpäivinä Tapio Tuomen ajatukset vahvistuivat, aurinkopaneelit kenties kannattaisi hankkia.
-Löysin internetissä jutun, jossa kerrottiin aurinkosähkölaitteiston ostaneesta lehtelaisperheestä. Luin jutun ja otin yhteyttä järjestelmän perheelle toimittaneeseen yritykseen. Yrityksen edustaja tuli nopeasti tutkimaan taloamme, vajaan tunnin selvittelyn jälkeen hän ehdotti aurinkopaneeleiden ja ilmalämpöpumpun hankintaa.
– Täytyy tunnustaa, ettei hankintapäätös syntynyt tarkkojen laskelmien perusteella. Päätös pohjautui enemmän tunteeseen oikeasta päätöksessä. Ajatuksissa oli myös, että jatkossa tämän kokoisen omakotitalon jälleenmyyntiarvo investoi nnin myötä varmasti nousee.
Tuloksia tuli
Heti ensimmäinen kokonainen vuosi, 2015, toi myönteisiä tuloksia.
– Investointi maksoi kotitalousvähennyksen jälkeen noin 10 000 euroa. Pidimme talon sisälämpötilan ennallaan 20 asteessa, eikä muitakaan sähkönkulutukseen vaikuttavia muutoksia tehty.
– Ensimmäisenä vuotena pystyimme aurinkopaneelien avulla vähentämään 16 prosenttia ostosähkön määrää ja seitsemän prosenttia sähkönkulutusta ilmalämpöpumpun avulla. Vuodessa sähkölasku pienentyi 11 prosenttia eli 464 euroa, kertoo Tapio Tuomi.
Kiinnostus ja innostus kasvoivat. Tuomi hankki lisää tietoa ja päätyi hankkimaan vuoden 2017 loppupuolella älykkään lämmityksenohjauksen.
– Se säästää lämmityskuluissa, järjestelmä paljasti myös autotallin energiasyöppöyden. Tämän havainnon jälkeen hankin toisen ilmalämpöpumpun autotallin lämmitykseen.
Tapio Tuomi ryhtyi myös haaveilemaan aurinkolämpöjärjestelmästä käyttöveden lämmitykseen.
– Haaveen toteuttamista jarrutti tieto siitä, että se vaatii lämminvesivaraajan vaihdon. Vanha varaaja oli 20 vuotta vanha. Tuomi otti yhteyttä Vihdin Nummelassa toimivan Ekolämmöxin Kari Balkiin.
– Kari ehdotti, että seuraava askel voisi olla ilmanvaihtokoneen vaihto tehokkaampaan, vesi-takan hankkiminen, akkujärjestelmän hankkiminen aurinkosähköjärjestelmän lisäksi tai aurinkolämpöjärjestelmän hankkiminen.
– Päädyin Karin kanssa keskusteluani aurinkolämpöjärjestelmään ja sen hyödyntämiseen käyttöveden lämmityksessä. Tämä oli houkuttelevin vaihtoehto, vaikka se edellyttikin lämminvesivaraajan uusimisen.
– Ihmettelin Kari Balkin kanssa, miksi aurinkolämpö ei ole saavuttanut Suomessa yhtä suurta suosiota kuin aurinkosähkö. Aurinkolämmön hyötysuhde on kuitenkin parempi, toimintakausi on pidempi ja hintakin alempi.
Tuomen hankkima järjestelmä koostuu lämminvesivarajaasta, kolmesta kahden neliön tasokeräimestä ja ohjausjärjestelmästä. Lämminvesivaraajassa on aurinkokierukka ja kaksi sähkövastusta. Kesällä vettä lämmittää aurinko ja sähkö tarvittaessa täydentää. Talvella on käytössä kaksi sähkövastusta, lämmin vesi ei pääse loppumaan.
Tuomien talon sähkönkulutus on laskenut merkittävästi tehtyjen energiainvestointien ansiosta.
Ostosähkön määrä laskenut on lähes 20 000 kilowattituntia.
– Viime vuonna ostin sähköä 18 500 kilowattituntia. Kehitystä on tapahtunut, kun vuonna 2012 ostin sähköä noin 37 000 kilowattituntia.
Taloudellinen porkkana kasvaa
Uusi asetus parantaa aurinkosähkön kannattavuutta, taloudellinen porkkana kasvaa, arvioi energia-asiantuntija Kari Balk Ekolämmöx Oy:stä vuodenvaihteessa voimaan tulleen tunnin netotus -järjestelmän
vaikutuksia.
Balk korostaa ihmisten halun sähkölaskunsa pienentämiseen sekä yhä useammin myös halun talon ekologisuuden lisäämisen olevan syitä, miksi energia remonttia lähdetään toteuttamaan.
– Yleinen tietoisuus erilaisista lämmitys- ja energiajärjestelmistä on parantunut.
Luonnollisesti euro on tässäkin asiassa vahva konsultti. Kun sähkölasku on suuri, syntyy halu tehdä asialle jotakin. Aurinkosähköjärjestel mä maksaa asennettuna noin 9 000-10 000 euroa.
– Syntyneillä säästöillä takaisinmaksuaika on noin kymmenen vuotta, mutta laitteiden elinkaari on noin 30 vuotta.
– Viime aikoina ekologisuuden merkitys on kasvanut. Ihmiset ovat valveutuneita ympäristöasioista ja ilmaston muutoksesta, siksi monet haluavat vähentää öljy- ja sähkölämmitysten käyttöä.
Oikeassa järjestyksessä
Kari Balk korostaa energiaremonttiin ryhtymisessä oikeaa järjestystä.
– Vanhoissa taloissa usein ensimmäinen toimenpide, joka kannattaa tehdä, on villan puhaltaminen yläpohjaan. Kun pohjaan puhalletaan villaa lisää 15 senttiä, saadaan heti energiankulutusta kuriin.
Tämän jälkeen voidaan miettiä lämmitysjärjestelmän muutoksia.