Remontilla energiapihiksi

Omakoti 4/2020
Kategoriat:
Avainsanat Kategoriat Energia-avustus Ilma-vesilämpöpumppu

Dahlin perhe muuttaa tulevan kotinsa kertarysäyksellä energiatehokkaaksi. Sillä saadaan 1980-luvun puutalon lämmityskulut kuriin.

Johanna Dahlilla on ollut äitiyslomalla aikaa suunnitella ja hieman toteuttaakin tulevan kodin remonttia. Tomi Dahl hoitaa remonttiasioita työnsä ohessa. Talon kunnostus on samalla energia-remontti, jossa taloon asennetaan vesi-ilmalämpöpumppu sekä uudet ulko-ovet ja kolmikerroksiset selektiiviset ikkunat.

Puolimatkassa ollaan. Kolmen kuukauden tiukasta remonttipuristuksesta on kulunut puolet, ja Johanna ja Tomi Dahl esittelevät aikaansaannoksiaan omakotitalonsa työmaalla. Seitsenkuinen Patrik-vauva seurailee tottuneesti kaukalosta, 2,5-vuotias Alvar on jäänyt hoitopaikkaan. Tomi on ollut edellisyönä oikaisemassa tulevan kylpyhuoenen seiniä ja käynyt välissä nukkumassa kotona.

Perhe remontoi tulevaksi kodikseen kaksikerroksista, vuonna 1984 rakennettua puutaloa Helsingin Torpparinmäessä. Rivitalokoti on myyty, ja muuttamaan pitäisi päästä pian. Onneksi uusi ja vanha koti sijaitsevat lähekkäin, vain kymmenen minuutin kävelymatkan päässä toisistaan.

Viisi vuotta torpparinmäessä asunut perhe pitää aluetta ihanteellisena lapsiperheelle. Siksi he olivat etsineet sieltä jo pari vuotta tonttia tai taloa. Tomi olisi mieluiten rakentanut uuden talon, mutta budjettiin sopivia tontteja ei ollut tarjolla. Tämän 80-luvun talon naapurissa asuneet kaverit vinkkasivat tyhjentymisestä. Ensimmäistä kertaa pari kävi katsomassa omakotitaloa viime keväänä, mutta kauppoja piti odotella heinäkuuhun ja talon luovutusta ja remontin aloittamista vielä syyskesään.

Nyt äitiyslomalla oleva Johanna sujauttaa usein vauvan vaunuihin, joihin tämä kätevästi nukahtaa matkan aikana, ja Johanna voi suunnitella tai remontoida työmaalla. Hän on esimerkiksi purkanut takkahuoneen seinät ja katon – hyvää vastapainoa vauva-arjelle!

Pariskunnan suurin ponnistus on ollut purkaa rakenteita siihen kuntoon, että urakoitsijat pääsevät laittamaan uusia. Dahlit ylistävät remonttiporukkaansa: Ahveniston rakennuspalvelua lattiavalun tekemisestä, Putkinaattoria lattialämmityksen ja vesi-ilmalämpöpumpun asentamisesta ja timpuri Tuomas Hinkkuria kaikesta muusta.

Ei sähkölämmitykselle

Omistajan vaihtuminen on tyypillinen hetki tarttua suuriin remontteihin omakotitalossa. Dahlin pariskunnalle oli alusta asti selvää, että remontin yhteydessä parannetaan kodin energiatehokkuutta.

“Olimme vähän kauhuissamme, kun tulimme ensimmäistä kertaa katsomaan taloa ja kuulimme, että se lämpenee suoralla sähkölämmityksellä. Monet laittavat ilmalämpöpumpu ja elelevät suorasähkön kanssa. Meillä on kuitenkin pienet lapset ja lämmintä vettä kuluu paljon, ja kun piti tehdä järkyttävästi remonttia joka tapauksessa, oli sama vaihtaa lämmitysjärjestelmä”, Tomi Dahl kertoo.

Rakennustekniikkaa opiskellut Tomi työskentelee Deko-talon uudistalojen myyjänä, ja on työssään huomannut, että ammattilaiset suosittelevat useimmiten lämmönlähteeksi vesi-ilmalämpöpumppua. Siksi perhe päätti luottaa siihen omassa kodissaankin. Maalämpö ei olisi ollut savimaalle paras mahdollinen vaihtoehto, ja sen takaisinmaksuaika olisi ollut huomattavasti pidempi.

Vesi-ilmalämpöpumpusta lämpö leviää taloon kahdella eri tavalla: alakertaan vesikiertoisen lattialämmityksen kautta ja yläkertaan vesikiertoisiin pattereihin. Lisäksi talossa on varaava takka.

Energiaremonttia tehostetaan vaihtamalla vanhat ikkunat ja uIko-ovet. Yläkerran ikkuna oli vuotanutkin yhdestä kohtaa niin, että runkoa oli uusittava. Aiemmin talon ilmanvaihto ei ole ollut kummoisella tolalla. Ilmanvaihto pidetään painovoimaisena, mutta tuloilman saantia lisätään uusien ikkunoiden korvausilmaventtiileillä.

Sen sijaan eristyksille ei tehty juuri mitään, sillä vanhat lasivillat olivat hyvässä kunnossa. Myös talon ulkovuoraus ja katto olivat toimivia. Salaojien ja pihan uusiminen jää ensi vuoteen – tai sitä seuraavaan, jos remontista toipuminen vaatii pidemmän tauon.

Tuen hakeminen helppoa

Suositukset energiaa säästävistä toimenpiteistä antoi Ekolämmöx. Johanna kilpailutti eri yrityksiä energialaskelmien teosta, koska ne tarvittiin ARAn eli Valtion asuntorahaston tukea varten.

Sitä myönnetään talon energiatehokkuuden parantamiseen.

Johanna toimitti yritykselle ennen talon omistajanvaihdosta tehdyn energiatodistuksen sekä talon asemapiirroksen leikkauskuvia. Ekolämmöxistä tultiin käymään, ja myöhemmin sieltä toimitettiin tarkat laskelmat ja esitäytetty hakemus tukea varten.

“Se oli meille tosi helppoa. Vaikka olen julkishallinnossa töissä ja sinänsä hakemusten teko on tuttua, kyllähän tuollainen aina erikoisosaamista vaatii”, Johanna sanoo.

Päätöstä tuesta ei ole vielä tullut. Enimmillään sitä voi saada 6 000 euroa, jos remontissa päästään lähelle nollaenergiataloa, ja 4000 euroa, jos E-luvulla mitattu energiatehokkuus paranee yli 44 prosenttia alkuperäiseen verrattuna.

Dahlien talon E-Iuvun oli 1980-luvulla laskettu olevan 316. Aiemmalla ilmalämpöpumpulla lukema oli tippunut muutamia pykäliä 304:ään. Niben valmistaman ilma-vesilämpöpumpun asentamisella E-luku puolittuu jatkossa 152:een. Vielä ovet ja ikkunat vaihtamalla luku saadaan alenemaan 136:een. Näin E-Iuku paranee siis 57 prosenttia verrattuna talon alkuperäisiin rakenteisiin ja taloteknisiinjärjestelmiin.

Avustus kattaa vain pienen osan noin 25000 euron energiaremonttikuluista, mutta säästö tuleekin käytöstä. Lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen olisi ilman remonttia kulunut laskelmien mukaan reilusti yli 30 000 kWh vuodessa. Ilmavesipumppu pudottaa kulutuksen arviolta noin puoleen eli 15000 kWh:iin vuodessa.

Mikä E-luku?

Rakennuksen energialuokitus pohjautuu laskettuun energiatehokkuuden vertailulukuun eli E-lukuun (kWh/m2 vuosi). E-luvun laskennassa käytetään eri kertoimia eri energiamuodoille, joten rakennuksen lämmitystavalla on merkitystä.

Perhe apuna

Talon takapihalle ilmestyy työasuinen mies. Johanna huikkaa tervehdyksen appiukolleen, joka ajelee mistä harva se päivä työmaalle. Perhe on saanut remonttiin mukavan paljon talkooapua suvulta ja ystäviltä. Kaikki talon sähköt uusitaan, ja johdot Tomi on vetänyt isänsä kanssa sitä vaille valmiiksi, että alan ammattilainen tulee tekemään asennukset.

Myös Johannan vanhemmat Lahdesta ovat olleet avuksi.

“Molempien vanhemmat ovat auttaneet hurjasti, hoitaneet lapsiaja esimerkiksi siistineet pihaa”, Johanna kiittelee.

Muuttopäivä siintää marraskuun lopussa. Vielä riittää tekemistä, mutta pian lapset pääsevät telmimään lämpimällä lattialla .

 

Teksti: Henna-Kaisa Sivonen