Silanderin talossa hyödynnetään ensisijaisesti ilmaisenergianlähteitä, aurinkoa, maaperää ja tulisijoja. Tällöin ostoenergian määrä saadaan lämmityksessä minimoitua. Lisäksi valaistuksessa käytetään led-lamppuja ja liiketunnistimia.
Talosta haluttiin tehdä hyvin energiatehokas kokonaisuus. Rapatussa kivitalossa on käytännössä passiivitalon rakenteet, vaikka se onkin matalaenergialuokassa. Talon tiiveysluku on 0,6, joka täyttää myös passiivitalovaatimukset. Rakenneratkaisuissa on pyritty siihen, että lämpö pysyy tehokkaasti sisällä. Seinät ovat paksuudellaan 420-milliset. Harkkojen välissä 20-senttinen uretaanieriste. Katon höyrysulkuna on yleensä muovikalvo, mutta Silandereilla laitettiin kolmen sentin uretaanilevy, jossa on folio kummallakin puolella. Kattorakenne on tiivis kotelo, johon rakennusaikana tehdyt reiät korjattiin saman tien takaisin tiiviiksi.
Voitto Silander, 65, on rakentanut ammatikseen taloja. Rakennusalan hiljentyessä päätettiin rakentaa itselle se viimeinen, mieleinen eläkevuosien talo. Etsintöjen jälkeen sopiva tontti löytyi Lohjalta.
-Espoossa meillä oli nykyiseen elämäntilanteeseen turhan suuri talo. Talossa oli lämmitettävää tilaa 900 kuutiota. Kauklahden talossa oli lattialämmitys. Varaaja lämpeni sähköllä, jota saatiin 10 neliön jälkikäteen talon katolle asennetuista. aurinkopaneeleista.
Silanderit aloittivat talonsa rakentamisen syksyllä 2011 ja juhannuksena 2012 he muuttivat uuteen kotiin.
Yläkerrassa on asuinpinta-alaa 115 neliötä, suuri olohuone-keittiö-ruokailutila -kokonaisuus, maakuuhuone, vierashuone sekä sauna. Lämmitettäviä kuutioita talossa on 640. Yläkerran osuus on alle 300.
-Ilman alakertaa talo kuluttaisi tuskin mitään. Alakerta on huonekorkeudeltaan 3,6 metriä, korkean asuntoauton vuoksi. Alakerran lämpötila tosin pidetään 15:ssä asteessa, Voitto Silander kertoo.
Alakerrassa on autohallin ja varastotilojen lisäksi tekninen tila ja kuntoiluhuone.
Takka ja hella lämpiävät puulla
Talon päälämmönlähteenä on Savumaxin vesikiertoinen talteenottopiippu, joka on yhdistetty avaran olohuone-keittiö-tilan varaavaan takkaan ja puulieteen. Talteenottopiippu ottaa lämpöä talteen takan ja puulieden savukaasujen hukkalämmöstä.
Varaavassa takassa on lisäksi kampakuparista tehty takkakierukka, jolla saadaan takkaan varastoituneesta lämmöstä siirrettyä noin 30 prosenttia alakerran teknisen tilan Akvatermin hybridivaraajaan, joka on tilavuudeltaan 750 litraa. Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys.
-Sähkö ei halpene, päin vastoin. Siksi talo lämmitetään pääsääntöisesti puulla. Puiden kanssa touhuaminen sopii eläkeläisen päiviin, Voitto Silander sanoo ja nauraa kaataneensa polttopuiksi juuri naapuritontinkin puut.
Lämmityskaudella takassa poltetaan pesällinen puuta aamuin illoin. Voitto Silander ei halunnut taloon markkinoilla olevaa vesikiertotakkaa, vaikka se olisi ollut nyt valittua ratkaisua tehokkaampi. Hän halusi takkaansa tunnelmallisen tiilisen tulipesän, ei vesikiertotakan metallista tulipesää.
– Olisi metallisen pesän sisälle tietysti voinut muurata tiilet, mutta tulipesästä olisi tullut turhan pieni.
Maasta talvella lämpöä, kesällä viilennystä
Talon ilmanvaihdossa hyödynnetään taloa kiertävää maapiiriesilämmitystä talvella ja samasta putkesta saadaan kesäajalle myös viilennystä. Talvella maapiirissä kiertävä ilma on 5-asteista ilmaa ja kesällä 8-asteista.
Talon ilmanvaihtokone on Paul-merkkinen ja se on Saksan passiivitaloinstituutin hyväksymä. Laitteen vuosihyötysuhde maapiiriesilämmityksellä on 90 prosenttia.
Maaliskuusta varmuudella syyskuun loppuun saadaan aurinkoisina päivinä tarvittava käyttöveden lämmitysenergia Savosolarin valmistamista aurinkokeräimistä, joita on kolme kappaletta, yhteispinta-alaltaan kuusi neliötä.
-Koko kesän varaajanlämpötila pysyi 80-asteessa. Kun aurinko paistaa, kertyy lämpöä yli tarpeen, keräin tuottaa 130-asteista nestettä.
– Olisikin hyvä, jos Suomessakin voisi, esimerkiksi italialaiseen tapaan reilusti myydä ylijäämäenergian eteenpäin. Eräs italialainen talonomistaja sai sähköyhtiöitään myymästään energiasta tuhat euroa vuodessa.
Aina valmis-kiuas kuluttaa
Kaikki talon valot ovat ledejä. Verrattuna 60- wattiseen hehkulamppuun led-lamppu kuluttaa 3-5 wattia. Lamppujen palamisaika on myyjän mukaan 30 000 tuntia.
-Tosin hintakin 20 euroa kappale. Mutta kauppias lupasi, että jos lamppu menee rikki vuoden sisällä, saa suoraan uuden, sanoo Kristiina Silander, 65. Hänen osuutensa talon rakentamisessa oli suunnitella tilat ja sisustus.
– On mukava, kun led -lampuista on saatu kehitettyä kaunista vaaleaa valoa tuottavia, hän iloitsee.
– Se missä meillä kuluu energiaa, on aina valmis-kiuas. Se kuluttaa kuusi kilowattituntia vuorokaudessa valmiina olossa ja saunomisenergian päälle, Voitto Silander tunnustaa. Jokapäiväisestä saunomisesta hän ei kuitenkaan halunnut tinkiä.
Talon kulutus oli 400 kilowattituntia elokuussa ja 403 kilowattituntia syyskuussa. Viime talven kovimmilla pakkasilla sähköä kului 1400 kilowattituntia.
-Kiukaan valmiina olon osuus on 180 kilowattituntia kuukaudessa.
Silanderit olisivat saaneet talonsa lämmitykseksi niin maakaasun kuin kaukolämmönkin, mutta eivät halunneet.