Maalämpö ei ole välttämättä kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto pientalon lämmitysmuodoksi. Ilma-vesilämpöpumppu on vaihtoehto maalämmölle etenkin etelässä.
Maalämpö on 5 000-6 000 euroa kalliimpi ratkaisu kuin ilma-vesilämpöpumppu, siksi ilma-vesilämpöpumppu eli VILP on kasvattanut suosiotaan.
– Hintaero syntyy porakaivon kustannuksista. Jos talo on 150 neliötä pienempi, maalämpö voidaan toki asentaa, mutta sen tuoma todellinen hyöty energian säästäjänä voi olla kyseenalainen, energia-asiantuntija Kari Balk Ekolämmöx Oy:stä.
Ilmavesilämpöpumppu on varteenotettava vaihtoehto kalliimmalle maalämmölle varsinkin Etelä-Suomessa, missä talvi on leuto.
– Ilma-vesilämpöpumpun energiantuotto on vuositasolla vain 5-10 prosenttia vastaavaa maalämpöpumppua pienempi, mikä on pieni suhteessa investoinnissa tulevaan 50-70 prosentin säästöön.
– Pohjoisessa hyötysuhde on kylmällä pakkaskelillä suurempi, minkä vuoksi maalämpö voi olla ilma-vesilämpöpumppua perustellumpi ratkaisu. Maalämpöpumput soveltuvat parhaiten suuriin kiinteistökohteisiin ja pohjoisempiin olosuhteisiin Jyväskylästä ylöspäin. Maalämpöpumppu on hyvä ratkaisu myös siinä tapauksessa, että energiakaivoa halutaan hyödyntää myös kiinteistön viilennyksessä. Maalämpöpumpun keruupiiriä voidaan tarvittaessa ladata kesäaikana myös aurinkoenergialla.
Maalämmön käyttöönoton saattaa estää myös se, että talo sijaitsee pohjavesialueella, jolloin rakennusvalvonta ei anna lupaa kaivon poraamiselle. Ilma-vesilämpöpumppu voidaan asentaa myös paikkoihin, joissa maaperän laadun tai tontin koon takia maalämmön hyödyntäminen on mahdotonta tai kallista.
llma-vesilämpöpumppu tuottaa myös kayttövettä
– Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen lämpöpumpun avulla vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Saneerauskohteissa ilma-vesilämpöpumpulla on mahdollista pienentää lämmityslaskua jopa 60 prosenttia asennettuna sähkö- ja öljylämmityksen rinnalle tai tilalle, Kari Balk sanoo.
Ilma-vesilämpöpumppu tuottaa lämpöä ja lämmintä käyttövettä, kun maalämpö tuottaa vain lämmitykseen tarvittavaa lämpöä. Ilma-vesilämpöpumppu edellyttää vesikiertoista lämmönjakoa. Jos talossa on suora sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu on takan ja aurinkosähkön lisäsi ainoa ratkaisu, jolla sähkölaskua voi pienentää.
– Ilmalämpöpumpulla voidaan lämmityksen lisäksi kesäaikana myös jäähdyttää tilaa. Jäähdytysominaisuus on esimerkiksi viime kesän perusteella saanut suosiota keskivertotalossa.
Ilma-vesilämpöpumppu sopii sekä uudis- että saneerauskohteisiin. Balkin mukaan VILP:n hankintaa kannattaa harkita, kun kokonaisenergiankulutus on lähtötilanteessa vähintään 25 000 kWh ja talossa on vesikiertoinen lämmönjako. VILP:in rinnalla voidaan hyödyntää myös vesikiertoista tulisijaa varsinkin kovemmilla pakkasilla, jolloin yhdistelmä soveltuu hyvin myös pohjoisempaan Suomeen.
Ilmavesilämpöpumpun valinta ja mitoitus riippuu monesta asiasta, mikä takia kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ajoissa ja pyytää apua vaihtoehtojen vertailussa.
-Nyrkkisääntönä voisi pitää että 10 000 euroa riittää jo aika pitkälle. Asennuksen osuus on noin kolmasosa ja sen voi laittaa verotuksessa kotitalousvähennykseen.
Tuotto pienin pakkasella
Ilma-vesilämpöpumppu sopii öljylämmityksen rinnalle. Lämmityskuluja voidaan pudottaa tätä kautta jopa 60 prosentilla.
– Öljylämmitys toimii tuolloin vain kovimmilla pakkasilla, eikä kiinteistön sähkönsyöttöä kuormiteta liikaa, vaan pärjätään pienemmällä sulakekoolla, sanoo Kari Balk.
Ilma-vesilämpöpumppu tuottaa vähiten energiaa silloin kun lämmitystarve on suurimmillaan.
– Ostopäätöstä tehtäessä kannattaa vertailla laitteiden lämpötehoa varsinkin kylmemmissä -7 ja -15 asteen ulkolämpötiloissa, koska silloin lämmitystehon tarve on suuri ja myös säästöt energialaskussa ovat suurimmat. Esimerkiksi kauttamme saatavan CTC Ecoair 400 ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde -7 asteen pakkasella on yli kolme.
Käytännössä kaikkien ilma-vesilämpöpumppujen pakkasraja on noin -20 astetta.
-Tämän vuoksi järjestelmän rinnalla tarvitaan toista lämmönlähdettä. Varajärjestelmänä voidaan käyttää energiavaraajassa olevia sähkövastuksia, vesikiertolakkaa tai vesikiertokiuasta.
– Maalämpöpumppu on varteenotettava vaihtoehto, jos henkilö asuu pohjoisemmassa ja hänelle on iso talo esimerkiksi suurempi kuin 200 neliötä.
-Usein maalämpöpumppuja markkinoidaan sopivaksi myös omakotitalojen jäähdytyskäyttöön. Helpointa tämä olisi tehdä lattialämmityksen kautta, minkä ongelma on kuitenkin epämiellyttäväitä tuntuva kylmä lattia.
– Viilennys voidaan toteuttaa käyttämällä erillisiä puhallinkonvektoreita, mitkä edellyttävät erillisen putkistopiirin asentamista viilennykselle. Kustannus tällaiselle viilennysjärjestelmälle tulee yleensä huomattavasti kalliimmaksi kuin hankkia yksi erillinen ilmalämpöpumppu.
Hybridiratkaisut tekevät tuloaan
Balkin mukaan hybridiratkaisut kasvattavat koko ajan suosiotaan pientaloissa. Hybridilämmitys tarkoittaa sitä, että talon vesikiertoisessa lämmönjaossa ja lämpimän käyttöveden tuotossa käytetään hybridivaraajaa, johon on liitetty vähintään kaksi eri lämmönlähdettä. Hybridilämmitysjärjestelmä on muokattavissa ja se pyrkii ostoenergian asemasta hyödyntämään mahdollisimman paljon omavaraisenergiaa.
– Hybridivaraajaan kannattaa liittää esimerkiksi vesikiertoinen tulisija ja aurinkokeräimet. Ylläpitolämmityksen voi varmistaa sähkövastuksella, ilma-vesilämpöpumpulla tai maalämmöllä. Lisäksi hyvin suunniteltu ja toteutettu hybridilämmitys on nettoinvestointi ja käyttökuluiltaan pienempi kuin esimerkiksi maalämpöjärjestelmä. Hybridivaraajassa lämpö kerrostuu tehokkaasti välilevyn ja ohjausputkiston avulla.
