Hollantilaisen arkkitehdin Helga Trakselin unelma, ekologisesti kestävä hirsitalo keskelle suomalaista metsää nousee vauhdilla läntiselle Uudellemaalle
Hirsitalon pystytys alkoi elokuun lopussa. Perheelleen talon suunnitellut arkkitehti Helga Traksel on ihastunut kuusihirren erinomaiseen oksattomaan laatuun
– Materiaali näyttää siltä, että se kestää aikaa. Se tulee olemaan täällä vielä sadan vuoden kuluttua, ehkä kahdenkin, Helga hymyilee.
Hirret on ulkopinnaltaan käsitelty harjaamalla.
– Harjaus poistaa hirren pinnasta sen pehmeimmän kerroksen, ja tekee hirrestä vahvemman. Tärkeintä, on että harjaus tekee hirsipinnasta paremmin käsiteltävän.
Hirsipinnan käsittely alkoi toisena pystytyspäivänä. Helga Traksel kiirehti käsittelyä, koska käsittelemättömänä hirren pintaan kertyy nopeasti tummia pilkkuja, joita ei saa pois ilman myrkyllisiä aineita, joita hän haluaa kaikin keinoin välttää.
Sisäpuolelta hirret esikäsitellään belgialaisella luonnonöljyllä. Ulkopinta värillisellä tuotteella.
– 100-prosenttisesti VOC-vapaa_ympäristöystävällinen Rubio Monocoat-puunsuoja on ensimmäinen tuote, jota levittäessä minulle ei tule kovaa päänsärkyä.
Helga arvostaa hirsimateriaalissa sitä, että pinnat voi halutessaan käsitellä, maalata millä värillä tahansa. Hän haluaa talonsa ulkopintaan luonnollisen sävyn. Keskellä metsää nousevan talon väriksi tulee männyn rungon värinen harmaa. Hän käsittelee ja maalaa talon pinnan itse.
– Mieheni toki auttaa myös, Helga hymyilee. Mukana projektissa on koko perhe, mies Kari Piippo ja 1,5-vuotias Laila-tytär.
Sää on suosinut
Sää on suosinutViikon päästä talossa on katto päällä ja seuraavalla viikolla tulevat ikkunat. Kahden pystytystyöviikon aikana alkoi myös sadella jonkin verran lähes päivittäin.
– Elo-syyskuussa sää voi olla mitä tahansa. Tähän saakka olemme olleet aika onnekkaita, Helga Traksel iloitsee.
Honkatalojen hirsitalon pystytyksestä ja rakennustyöstä vastaa virolainen kirvesmieskaksikko.
– He ovat erinomaisia ja pystyttäneet jo 300 Honkatalojen hirsitaloa. Työ on millimetrin tarkkaa, vaikka usein ajatellaankin, ettei hirsitalossa olisi ihan niin nökönuukaa, mutta tässä syntyy saman tien lopullista pintaa. Päälle ei tule enää muita kerroksia ja pintoja.
Talon hirret ovat paksuudeltaan 270-millisiä, reippaasti normaalia paksumpia.Honkatalon hirsissä on painumaton Fir-hirsirakenne. Erityinen tapitus-ruuvaus-tekniikka varmistaa, että hirsiseinä pysyy suorana eikä painumista tapahdu. Tällöin massiivipuuhun voidaan turvallisesti yhdistää myös laajoja, jopa lattiasta katonrajaan ulottuvia lasipintoja.
Hirsitalovalmistajat rakentavat moderneja talomalleja ja tekniikkakin sallii millaisia ratkaisuja vain myös hirsitaloon.
– Lopputulos voi olla hieman kalliimpi kuin talopakettitalossa, mutta on hintansa väärti.
Luonnonmukaista materiaalia
Helga Traksel päätyi hirsi taloon materiaalin luonnonmukaisuuden vuoksi.
– Hirsi on materiaalina fantastinen, yksinkertainen ja turvallinen. En halua kotiini muovia enkä monimutkaisia seinärakenteita, joiden kanssa pienikin rakennustekninen virhe voi olla kohtalokas.
Hirsiseinät luovat taloon hyvän sisäilmaston. Hirsi säätelee sisäilman kosteutta ja tasaa lämpötilaeroja.
– Sisälämpötila voi olla hirsitalossa asteen matalampi, ilman, että se tuntuu viileältä.
– Olen viimeiset 20 vuotta vieraillut viikoittain rakennustyömailla ja aina ovat vallalla betonin, leikattavan metallin ja hitsauksen hajut. Täällä on hiljaista, suuria koneita ei näy ja puun tuoksu on fantastinen.
– Rakennamme tervettä taloa puhtaassa ympäristössä keskellä metsän rauhaa ja hiljaisuutta myös tyttäremme asuinpaikaksi.
Helga toivoo, että rakennustyön paikalta karkottamat peurat palaavat paikalle, kunhan paikalla taas rauhoittuu.
– Pyrkimys oli, ettei tontilta kaadeta yhtään puita, mutta se ei ihan onnistunut ja jotkut puista, joita yritin säästää, kuolivat kuitenkin.
– Ehkä niiden juuret vahingoittuivat tai niiden ympäristö muuttui liiaksi.
Mahdollisimman yksinkertaista
Perustusten rakentaminen alkoi 2,5 vuoden suunnitteluprosessinjälkeen keväällä. Betoniperustusten eristyksessä jouduttiin Helga Trakselin harmiksi Räyttämään styroksia, joka. on kestomuovi.
– Sille ei ole vaihtoehtoa perustuksissa. Odotankin mielenkiinnolla, mitä sen tilalle kehitetään. Se tapahtuu varmasti nopeasti, sillä menossa on esimerkiksi biologisen muovin kehitystyö.
Alakerran lattia on betoninen maanvarainenlaatta.
– En usko, että sitä tullaan peittämään millään, betoni näyttää hyvältä sellaisenaan, ehkä se kiillotetaan. Kyse on taas materiaalin säästämisestä. Haluan talosta mahdollisimman yksinkertaisen. Talo käsitellään päältä, mutta sisäpuolella kaikki saa olla sen väristä kuin on.
Harmaiden vesien jätevedenpuhdistamo on asennettu tontille. Käymäläjätteet menevät 10 kuution umpisäiliöön.
– Säiliö on suuri, jotta tyhjennystä ei tarvita kovin usein. Haluan olla mahdollisimman vähän vastuussa erilaisesta huoltoliikenteestä, Helga Traksel sanoo.
Talousvesikaivon kanssa oli onnea. Kaivo on vain 16 metriä syvä ja siinä on runsaasti vettä. ·
– Veden laatu osoittautui jopa paremmaksi kuin osasimme odottaa, Helga hymyilee.
Työhuone pohjoisen valoon
Etelään avautuva tontti on tarkoin valittu ja pitkään etsitty.
– Tontille paistaa koko päivän aurinko etelästä. Pohjoisen ja idän kylmiltä tuulilta taloa suojaavat kallio ja sankka metsä.
Tärkeää on, että tontin metsästä riittää sekä tuulensuojaksi että polttopuuksi.
Talo avautuu laaksoon. Toisella puolella 70 metrin päässä kallion takana tontilla on oma, 200 metriä pitkä ja 50 metriä leveä lampi. Sen rannalle on tarkoitus rakentaa sauna ja vlerasmaja.
Sopiva ympäristöönsä
Asiakkaan toiveiden jälkeen asia numero kaksi suunnittelutyössä ovat ympäristö ja luonto.
– Tehtävämme on suunnitella ja rakentaa asuinympäristöä niin, ettemme tuhoa liikaa maapalloa. Tavoitteeseen pääsemme miettimällä materiaaliva lintoja ja teknisiä ratkaisuja.
Kestävän kehityksen arkkitehtuuri ja rakennustapa ovat välttämättömiä tulevaisuudessa, mutta ne parantavat elämäämme jo nyt.
– Aina, kun rakennetaan uutta, joudutaan käyttämään luonnonvaroja, mutta voimme pyrkiä leikkaa maan kulutuksen minimiin. Tärkein asia on miettiä rakennuspaikkaa ja sitä sopiiko talo suunniteltuun ympäri stöön. Sopiiko rakennus paikkaan, johon sitä suunnitellaan.
Helga Traksel pitää vahvuutenaan arkkitehtina kykyään sovittaa yhteen ihmisten elämäntyylin ja ympäristön, erityisesti rakennuksen ympäristöönsä.
– Ympäristö on se kaikkein tärkein valinta asukkaalIe. Taloa voi aina sopeuttaa, mutta paikka ja näkymä eivät muutu. Siksi suunnitelmien kanssa on syytä olla harkitsevainen.
– Tämä on mahdollista vain Suomessa. Kun kerron hollantilaisille ystävilleni, että tontillani on oma lampi, eivät he ole uskoa sitä todeksi.
– Suomi on viimeisiä valtioita maailmassa, joissa voidaan elää näin. Kauniissa, puhtaassa ja rauhallisessa ympäristössä, Helga nauraa.
Hän nauttii mahdollisuudesta elää luonnon keskellä ja tehdä myös työtä kotona. Pohjoisen valo valaisee hänen työhuoneensa, sillä pohjoinen valo on tasaista. Luovat ihmiset hyödyntävät ateljetiloissaan perinteisesti pohjoistavaloa. Muiden huoneiden ikkunat ovat etelän suuntaan.
Vain pieni energiankulutus
Pääosin s ijoittelunsa ansiosta talo tullee insinöörien laskelmien mukaan täyttämään passiivitalokriteerit.
– Energiaa tulee kulumaan 15 kWh per neliö vuodessa, joka on hyvin vähän, arvioi Helga Traksel talon tulevaa energiankulutusta.
Passiivitalon lämmitystarpeen tulee etelä-Suomessa olla alle 20 kWh per neliö vuodessa.
Talon päälämmönlähteeksi on valittu puu. Sitä tullaan hyödyntämään vesikiertotakassa ja vesikiertokiukaassa, josta energia kulkee lämmönvaihtimen kautta talon hybridivaraajaan ja edelleen vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään.
– Puu on ainoa lämmitysmateriaali, jonka hiilijalanjälki on neutraali. Puu sitoo kasvaessaan yhtä paljon hiilidioksidia kun se tuottaa myöhemmin palaessaan, näkee Helga.
Alkuperäisten suunnitelmien jälkeen taloon lisättiin maalämmitys ja tontille on porattu kaivo sitä varten.
– Kaksi edellistä kesää olivat kuumia ja voimme olettaa, että kesät kuumenevat edelleen. Tarvitsemme jäähdytystä ja tapa, jolla voimme tehdä sen haaskaamatta mahdottomasti energiaa, on ottaa jäähdytystä maalämpöpumpun keruupiiristä. Passiivinen viilennys on ekologinen tapa toteuttaa jäähdytys.
Suuriin ikkunoihin asennetaan myös aurinkosuojat, jottei aurinko pääse paahtamaan sisätiloihin.
Talon energialämmitysjärjestelmät on suunniteltu yhdessä vihtiläisen Ekolämmöxin kanssa.
Ruohokatto eristeenä
Talon katolle tulee 32 neliötä aurinkopaneeleja sähköä tuottamaan. Aurinkopaneelit toimivat erinomaisesti yhteen maalämmityksen kanssa.
– Ihmiset tuntuvat unohtavan sen, että Suomi on aurinkoinen maa. Aurinko paistaa tunteja enemmän kuin keski-Euroopassa, toteaa Helga Traksel.
Tekninen tila on keskellä taloa, jotta sen lämpö voidaan hyödyntää talon lämmityksessä.
Ilmanvaihdossa ei Helgan mukaan ole järkeä säästää.
– Meidän taloomme tulee saksalainen ilmanvaihtokone, jonka hyötysuhde on yli 90. Se on myös siitä erinomainen, että sen voi asentaa itse.
Talon teknisissä ratkaisuissa vähän energiaa kuluttavia järjestelmiä. Aurinkopaneelien päiväsaikaan tuottama energia on suunnitelmissa panna talteen AGM-akkuihin ja ottaa sieltä käyttöön illalla. Jos virtaa tarvitaan lisää, voi sitä tuottaa diesel-aggregaatti.
Ruohokatto on energitehokas. Se toimii eristeenä, erityisesti viilentää sisätiloja.
Talon energiatehokkaat ikkunat oli päätetty hankkia Itävallasta, pyrkimys oli hankkia kaikki mahdollisimman läheltä muutti asian.
– Löysin lähes samaa laatua Suomesta. Itävaltalaisten ikkunoiden U-arvo olisi ollut matala 0,6, Suomessa tehtyjen 0,7. Laskin myös, paljonko ikkunoiden kuljettaminen rekkakyydillä Itävallasta Suomeen maksaa.
Kompromisseja on tehtävä ja tasapainossa pysyttävä. HTWS-ikkunat ovat Honkatalon omat ja terassin suuret liukuovet merkiltään Sapa. Ne eivät ole ihan yhtä eristävät.
Tavoite on muuttaa uuteen kotiin joulukuussa. Pariskunta tekee itse paljon töiden loppuvaiheessa.
Talohankkeen budjetti oli viiden hehtaarin maa-alan oston kanssa 350 000 euroa.
– Näyttää siltä, että pysymmekin budjetissa. Pääosin hyvän suunnittelun ja valmistelun sekä runsaan oman työn ansiosta, Helga Traksel nauraa.
Maailman meriltä Suomeen
Hollantilainen arkkitehti Helga Traksel, 43 (M.Arch/SAFA) tai tapasi suomalaisen miehensä maailman merillä ja asettui neljän yhteisen purjehdusvuoden jälkeen miehensä kotimaahan. Puhdas luonto ja ankarat sääolosuhteet ovat Helgalle päivittäinen inspiraation lähde.
Helga ilmoitti kymmenvuotiaana haluavansa arkkitehdiksi. Opiskellessaan rakennusinsinööriksi vuosina 1992-1999 Helga matkusti ympäri maailman kaukaisimpia kalkkia ja työskenteli useissa arkkitehtitoimistoissa Hollannissa ja Australiassa.
Maisterintutkintonsa hän suoritti arvostetussa Academy of Artsissa Amsterdarmissa, missä hän työskenteli myös projektiarkkitehtina Paul de Ruiterille, joka tunnetaan yhteä maailman johtavista kestävän arkkitehtuurin suunnittelijoista.
Ekologinen kestävyys ja rakkaus luontoon ovat aina innoittaneet Helgaa etsimään entistä parempia tapoja yhdistää luonto ja arkkitehtuuri ilman kompromisseja.
Syksyllä 2007 Helga perusti oman arkkitehtitoimiston Amsterdamiin, erikoisalueenaan kestävä arkkitehtuuri ja sisustusarkkitehtuuri. Vuonna 2011 hän päätti pitää välivuoden 70-tuntisista työviikoistaan ja purjehtia vanhalla veneellään Karibialle.
Espanjassa vene hajosi. Naapuriveneestä löytyi suomalainen mies, jolla oli täsmälleen sama idea välivuodesta kuin Helgalla. Mies auttoi Helgaa veneen korjauksissa, ja matkaa jatkettiin yhdessä, kunnes Helgan vene hajosi toistuvasti Espanjan rannikolla.
– Annoin periksi ja jatkoimme miehen veneellä. Enkä ole sitten enää lähtenytkään, Helga nauraa.
Omasta mallistosta
Helga Traksel on suunnitellut Green Houses-malliston osaksi keskisuomalaisen hirsitalovalmistajan, Honkatalojen talovalikoimaa. Se pitää sisällään kahdeksan kestävän arkkitehtuurin kohdetta.
Hänen talonsa on oman malliston talo Glade, jollaisia nousee kolme Espooseen ja yksi Skotlantiin.
Kahden aikuisen ja Laila-tyttären kaksikerroksiseen kotiin tulee neliöitä 148. Sata neliötä alakertaan ja 48 yläkertaan.
-Pienet talot ovat nyt trendi. Ihmiset eivät halua enää lämmittää turhia tiloja.
Helgan piti kuitenkin suurentaa omaa taloaan mallisten talosta uuden perheenjäsenen vuoksi yhdellä makuuhuoneella. Samalla hän suurensi omaa toimistotilaansa.
Arkkitehdin käyttö voi säästää
Ihmisillä on Helgan mukaan väärä käsitys siitä, että arkkitehdin käyttö rakennussuunnittelussa olisi kallista.
– Hyvä arkkitehti päinvastoin säästää, hän tietää mitä tekee ja mistä kannattaa tehdä hankinnat. Erityisesti, kun budjetti on tiedossa alusta saakka. Arkkitehtihan voi suunnitella myös jotakin hyvin yksinkertaista, Helga hymyilee.