Aurinkosähkön osalta ei sadekesän 2017 ja lämpimän aurinkoisen kesän 2018 osalta ollutkaan suurtakaan eroa. Lämmön kokonaistuotto sen sijaan oli aurinkoisena kesänä 18 prosenttia suurempi kuin vuonna 2017.
Espooseen keväällä 2017 valmistuneen Järvisen/Kasasen kivitalon lämmitysjärjestelmän muodostavat maalämpöpumppu, lämpöä tuottavat aurinkokeräimet ja aurinkosähkö. Lisäksi lämpöpumpun keruukaivoa käytetään puhallinkonvektorin avulla sisätilojen viilennykseen. Kari Kasanen halusi hyödyntää uusiutuvaa energia.
– Suunnittelukriteerinä ei ollut nollaenergiataloa eikä sellaista tullutkaan. Järjestelmä toimii juuri niin kuin pitikin. Kovin nopeaa takaisinmaksuaikaa tuotto ei lupaa, mutta se onkin vain yksi näkökulma asiaan, Kari Kasanen sanoo. Joka tapauksessa järjestelmä pienentää selvästi talon käyttökuluja. Sähkölämmitteisessä keskivertotalossa kuluu 15 -25 000 kWh sähköä vuodessa.
– Kuluvan vuoden kulutus tullee jäämään reilusti alle 13000 kWh:n, mikäli sää ei muutu kovin kylmäksi joulukuussa. Ihan kohtuulukema minusta tämän kokoiselle rakennukselle, vaikka 12 000 kWh jääkin vielä haaveeksi, pohtii Kasanen.
Rakennusoikeusneliöitä talossa on 193, kellarikerros ei ole mukana, ja kulutus on – 68 Kwh/vuosi/rak.oik.neliö. Energiataloudellisesti A-luokkaa. Taloon muutettiin vappuna 2017. Syksyllä 2018 lämpimän ja aurinkoisen kesän jälkeen oli hyvä hetki katsoa, mitä talon järjestelmät ovat tuottaneet ja oliko sateisella kesällä 2017 ja aurinkoisella kesällä 2018 eroa.
2017 kohtuullisen kova kulutus
Vuoden 2017 kolme ensimmäisen kuukauden aikana talossa talossa oli lämmitykset päällä, vielä työmaana olleessa talossa oli suuri määrä sähköpuhaltimia, myös maalämpö alkoi toimia niihin aikoihin.
Huhti-, touko-, kesä- ja heinäkuu 2017 sujuivat ihan normaalisti. Kesäkuun 2017 kulutus on 520 kWh.
– Se on jo aika vähän.
– Talo rapattiin päältä heinäkuun aikana, jolloin se sai pintaansa lopullisen eristyksensä, Kari Kasanen sanoo.
Lokakuussa, pieni ylimääräinen piikki, kun talossa tehtiin vielä lämmitystöitä.
Kulutus oli 2017 Kasasen mukaan kohtuullisen kova.
– Samaa luokkaa kuin joissain 10 vuotta vanhoissa omakotitaloissa joita täälläkin päin myydään. Olen ihmetellyt, miten kulutus saadaan aikaan.
Vuoden 2018 alkuvuosi oli kylmä
Vuosi 2018 muuttui kylmäksi tammikuun puolivälissä. Helmi- ja maaliskuu olivat hyvinkin kylmiä, samoin vielä huhtikuukin. Kulutustolpat pysyivät hitusen verran alle 2000 kWh:n koko alkuvuoden.
– Heinäkuussa 2018 kului 417 kWh, mikä on ihan mukavan pieni luku, enkä usko, että se paljon pienemmäksi menee, Kasanen tuumii.
– Ostoenergian kulutus oli keskimäärin 560 wattia/tunti. Talossa lämmitetään käyttövettä, pesukoneet käyvät, kylmäkoneet ovat käynnissä ja myös kodin elektroniikka kuluttaa.
– Talossa asuu kaksi poikaa. Kannettava tietokone kuluttaa helposti 100-150 wattia tunnissa, samoin tv.
– Kovin suurta kulutus ei enää ole. Siitä on vaikea enää pienentää, kun kodinkoneetkin ovat uudessa talossa uusia. En odottanutkaan, että ostokulutus olisi ollut tämän pienempi, olin tyytyväinen lukemaan, Kari Kasanen sanoo.
Ostoenergian lisäksi talossa kului kesän aikana aurinkoenergiaa. Alimman kerroksen kosteissa tiloissa oli lämmitys päällä lähes koko ajan.
Toukokuussa paras tuotto
Kesien erilaisuudesta huolimatta sähkön myynti oli 2017 lähes sama verrattuna vuoteen 2018. Vuonna 2017 myytiin ylimääräistä sähköä ulos 504 kWh ja vuonna 2018 628 kWh.
– Kulutus oli 2018 pienempää ja myyntiä kertyi enemmän, mutta sähkön tuotto oli vuonna 2018 vai kolmisen prosenttia suurempi kuin vuonna 2017, Kasanen kertoo.
– Se on mielenkiintoista. Mietin, että eroa pienensi osin se, että 2018 kevät oli kylmä ja lunta oli katolla paneelien päällä pidempään kuin vuotta aikaisemmin. Kesä- ja heinäkuu olivat 2018 säiltään paremmat, mutta eivät sittenkään olennaisesti, vaikka sateisen 2017 kesän jälkeen se oli oletus.
Mielenkiintoista oli Kasasen mukaan myös se, että paneelien päättyneen kauden suurin tuotto oli toukokuussa.
– Paneeleissa on sellainen ominaisuus, että kun ilman lämpötila nousee, paneelien hyötysuhde laskee. Kuumassa ne tuottavat huonommin kuin vähän viileämmässä. Sen on oltava ainoa järjellinen syy, miksi touko- ja kesäkuun välillä oli sellainen ero. Kesä- ja heinäkuu olivat tänä vuonna lämpimiä ja aurinkoisia kuukausia, mutta toukokuu oli vähän viileämpänä tuotoltaan selvästi paras.
Vaikka kesällä olisi pilvistä ja harmaatakin, tuottavat paneelit silloinkin ihan hyvin. 2017 paneelit tuottivat parhaaseen aikaan 2,8 kWh ja 2018 2,2 -2,3 kWh.
– Tosin havainnot ovat satunnaisia ja voi olla että 2018 huippulukema on jäänyt huomaamatta. Aurinkösähkön tuotolle on ominaista nopea vaihtelu ja pienikin pilvi pudottaa tuottoa nopeasti.
Keräinjärjestelmä yllättävän tehokas
Sähköä tuli katolta 2018 noin 1 630 kWh, lämmön tuotto oli 2 000 kWh. Lämmön kokonaistuotto oli viime kesänä 18 prosenttia suurempi kuin edellisenä kesänä.
– Aurinkokeräinjärjestelmä on yllättävän tehokas ja hyötysuhde on kova, Kasanen sanoo.
– Keräimet nostavat vesivaraajan lämpötilan 55 asteeseen kevyesti, kun talossa ei ole lämmitystarvetta.
Maalämpöpumppu oli poissa lämmityskäytöstä toukokuun alusta syyskuun puoliväliin saakka.
– Keräinten tuotto riittää tuottamaan lämpimän käyttöveden, mutta talossa on järjestelmä, jossa taloon tuleva kylmä vesi menee lämminvesivaraajan kahteen esilämmityskierukkaan, joka nostaa veden lämpötilan 55 asteeseen, jotta se varmasti riittää. Talossa on myös lämpöisen käyttöveden sisäinen kierto, “hullunkierto”, joka käy koko ajan. Lämpimän veden kierto on korkeassa talossa järjestetty niin, että kun kolmannessa kerroksessa elävät pojat menevät suihkuun, tulee suihkusta lämmintä vettä saman tien. Ilman kiertoa menisi vettä hukkaan lämmintä vettä odoteltaessa.
– Koko ajan pyörivä kierto kuluttaa lämminvesivaraston pikku hiljaa kylmäksi. Jollei hullunkiertoa olisi, ei maalämpöpumppua juuri tarvittaisi, ehkä se pörähtäisi kerran vuorokaudessa vähän päälle. Nyt se käy kesän aikana 2-3 kertaa vuorokaudessa tekemässä lämmintä käyttövettä. Uskon kuitenkin, että pieni käyttö on maalämpöpumpulle hyväksi, eikä se jämähdä paikalleen.
Maalämpöpumpussa on 180-litrainen erillinen varaaja lämmintä käyttövettä varten ja vieressä 500-litrainen lämminvesivaraaja, josta vesi menee lattiakiertoon lämmittämään talon.
– 2017 loppusyksystä ja viimeisen kerran keväällä 2018 tuunasin maalämpöpumppua, jotta sain sen toimimaan mahdollisimman energiatehokkaasti. Se pelasikin ihan hyvin. Sähkövastuksia ei tarvinnut käyttää kovan 2018 alkutalvenkaan aikana. Ainoa ongelma ovat muutosvaiheet, missä lämpötila lähtee kovaan laskuun, talo seuraa sen verran viiveellä, että lämmitysjärjestelmä käyttää vähän aikaa sähköä, jotta se saa kurottua eron kiinni. Maalämpöpumppu riitti hyvin lämmittämään talon. Sähköä kului kuukaudessa vajaa 2 000 kWh, ja siinä luvussa oli kaikki kulutus, sillä aurinko ei siinä vaiheessa auttanut yhtään.
Talossa ei ole takkaa.
– Sähkönkäyttöä voisi takalla laskea, mutta toki puutkin maksavat, ei sekään ilmaista ole.
Jäähdytyksellä vähän vaikutusta
Toukokuun alusta heinäkuun loppuun saakka talossa oli jäähdytys päällä lähestulkoon ympäri vuorokauden.
– Olin tyytyväinen siihen, miten vähän jäähdytys kulutti energiaa. Vaikutus energiankäyttöön oli minimaalinen, Kari Kasanen sanoi.
Jäähdytys tapahtuu kattokonvektorilla. Maalämpökaivosta tuleva neste kierrätetään puhallinkonvektorin kautta ja palautetaan maahan. Lämpimän kesän aikana kaivon lämpötila nousi ympärivuorokautisessa viilennyksessä pari astetta.
– Ei viilennysteho toki pysty auringon kanssa kilpailemaan ja lämpötilat nousivat jäähdytyksestä huolimatta talossa yli 24 asteeseen, ja laskivat yön aikana 2-3 asteella.
Netotus olisi vastaantulo
– Jos sähköyhtiöt tekisivät netotuksen niin, että vuorokauden aikana katsottaisiin, paljonko on kulutettu ja paljonko on tuotettu, ja ne vähennettäisiin keskenään, oltaisiin päästy siihen, että netto-ostettava energia olisi ollut- 250 kWh kuukaudessa ja- 330 W:n yhteistehoiset laitteet olisivat käyneet talossa vuorokauden ympäri, Kasanen sanoo.
– Energiaa ryhdytään myymään pieniä määriä huhtikuussa ja syyskuussa myydään vielä. Touko- kesä-ja heinäkuussa myydään ihan kohtuumääriä. Jos huipputuotanto oli 2018 toukokuussa 420 kWh, meni myyntiin kolmannes, luokkaa 180 kWh.
– Kolme kuukauden ajan järjestelmä tuottaa hyvinkin yli oman tarpeen. Tällaista järjestelmää ei kannata kovasti ylimitoittaa. Energia menee tavallaan hukkaan sähköyhtiölle. Siksi netotus olisikin yhteiskunnan kannalta mielenkiintoinen vastaantulo uusiutuvan energian käytölle ja toisi siitä suuremman hyödyn käyttäjälle. Nyt mennään kuitenkin näillä nykyisillä säännöillä.
– Olemme myös pyrkineet käyttämään energiaa eniten silloin kun sitä on. Kun aurinko paistaa, laitetaan päälle kaikki mahdolliset koneet. Sähköä tulee katolta niin, että pyörittää tavalliset kodinkoneet ihan iloisesti. Sähkönkulutus alkaa olla niin pientä, että kun sähkökiuas laitetaan illalla päälle, aikana jolloin tuotto ei enää ole suurimmillaan, näkyy se karmeana piikkinä sähkönkulutuksessa.
Ei suuria muutoksia
Suuria muutoksia Kasanen ei järjestelmäänsä kahden kauden kokemusten jälkeen tekisi.
– Aurinkopaneelit kääntäisin pikkuisen jyrkempään kulmaan, 5-10 astetta pystympään, jotta ne olisivat alku- ja loppukesästä paremmassa kulmassa suhteessa aurinkoon. Mitä kohtisuoremmin säde tulee paneeliin sitä paremmin se tuottaa sähköä. Saattaisin laittaa myös 1-2 paneelia eri ilmansuuntiin, toisen itään ja toisen länteen. Lisäisin vähän paneelitehoa, jotta saataisiin aamu- ja ilta-aurinko vedettyä paremmin kiinni. Inverterissä on vielä varaa nostaa paneelitehoa 1,5kW:lla.
– Lisäyksille on hankala arvioida rahallista arvoa, koska saatu hyöty olisi pieni, mutta se parantaisi vähän järjestelmän kokonaistehoa. Otettavissa on enemmän kuin nyt saadaan.
– Tosin se olisi lähinnä tekninen parannus, koska tuotto on jo nyt suurempi, kuin mitä me pystymme hyödyntämään.
Kasanen ei ole ajatellut hankkia taloon akkuja, joihin saisi talteen paneelien tuottamaa energiaa.
– Tätä järjestelmää suunniteltaessa sijoitus akkutekniikkaan tuntui niin järjettömältä investoinnilta, enkä edelleenkään usko, että investointi olisi taloudellisesti kannattava. Myymme ylijäämäsähköä pois noin yhden kuukauden kulutuksen verran vuodessa, emmekä ikinä saa sellaisella määrällä takaisin investointiin kuluvaa rahamäärää. Asia olisi teknisesti mielenkiintoinen, mutta aurinkosähköjärjestelmän tulisi olla selkeästi suurempi kuin tämä meidän 3 kWh:n järjestelmämme, jotta investointi akkuihin olisi kannattava.
– Ei tämä järjestelmä oikein länsimaiseen kvartaalitalouteen sovi, kolmen kuukauden takaisinmaksuaikaa sille ei saa. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että järjestelmä hyvinkin maksaa elinikänsä aikana itsensä pariinkin kertaan takaisin. Ilmaston lämpeneminen edesauttaa asiaa edelleen.
Kari Kasanen uskookin, että uusiutuvan energian käyttö asuinrakennuksissa lisääntyy.
– Ihmettelen, kuinka vähän uusissa rakennuksissa vielä on vastaavanlaisia järjestelmiä käytössä. Uusiutuvan energian hyödyntäminen on toistaiseksi vielä enemmän puhetta kuin tekoja.
32 000 euron järjestelmä
Talon lämmitysjärjestelmä, maksoi kokonaisuudessaan noin 32 000 euroa, josta maalämmön, varaajan ja lämmönjaon osuus on 19 000 euroa, aurinkosähkön 6 300 euroa, aurinkokeräinten 3 500 euroa ja jäähdytyskonvektorin 3 200 euroa. Hinnat sisältävät myös asennustyön. Järjestelmän elinkaari on niin pitkä kun aurinkokeräimet ja -paneelit kestävät, eli noin 40 vuotta. Maalämpöpumpun laskennallinen käyttöikä on noin 20 vuotta, mutta aurinkokeräinten avulla lämpöpumppu huilaa käytännössä 5-6 kuukautta vuodessa, jolloin lämpöpumpun kompressorille saavutetaan käyttöikää arviolta 30 prosenttia lisää ja samalla lämpökaivo saa latautua kesän aikana.
Tarvittaessa lämpökaivoa voitaisiin ladata aurinkokeräinten matalilla lämpötiloilla jolloin lämpöpumpun hyötysuhde paranisi talvisaikaan. Järjestelmän toimitti ja asensi Ekolämmöx Oy.
Sähkö
- Paras kuukausituotto: 17 380 kWh (kesäkuu)
- Sähkön kokonaistuotto 2017: 1588 kWh
- Paras kuukausituotto 2018: 420 kWh (toukokuu)
- Sähkön kokonaistuotto 2018: 1633 kWh (-3% enemmän)
Lämpö
- Lämmön kokonaistuotto 18% suurempi 2018 kuin 2017
- Arvio 2018 lämmöntuotosta on noin 2 000 kWh