Palvelukoti Mäkkylä on Suomen tämän hetken ehkä edistyksellisin uusiutuvaa energiaa hyödyntävä kiinteistö. Runsaan vuoden asuinkäytössä ollut palvelukoti yhdistää aurinkosähkön, aurinkolämmön ja maalämmön sekä maakylmän.
Espoossa sijaitseva Palvelukoti Mäkkylä koostuu kahdesta kiinteistöstä, joita ovat Palvelukoti Koivu ja Tähti sekä Palvelutalo Kotikoivu. Ympärivuorokautista hoiva-asumista ikääntyville asukkaille tarjoavassa Palvelukoti Koivu ja Tähdessä on 52 ryhmäasuntoa ja Palvelukoti Koivussa 24 palveluasuntoa.
Palvelukoti Mäkkylä on tyylikäs kotimetsän keskellä. Kaksikerroksisten talojen tilat ovat esteettömät, valoisat ja avarat. Asukkaiden yhteisessä käytössä on ruoka-/juhlasali valmistuskeittiöineen, yhteiset oleskelutilat, saunatilat, kuntosali sekä huoneistokohtaiset varastot. Palvelutalo Kotikoivussa on isot lasitetut parvekkeet, yhteinen saunaosasto sekä askartelu- ja kerhotila.
Kiinteistön käyttäjä on Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry., joka perusti kiinteistön rakentamista varten Kiinteistö Oy Palvelukoti Mäkkylän. Kiinteistön perustajaja “äiti” on hallituksen puheenjohtaja, sosiaalineuvos Saara Niemi. Vanhustenhoidossa työuransa tehnyt Niemi on puheenjohtaja myös Espoon Westendin Kanervakoti ry:ssä ja Laajalahden Palvelukoti Mäntyrannassa.
– Tämän talon rakennuttamisessa perusteena on luonnonvarojen säästäminen. Meidän on pakko ruveta säästämään luonnonvaroja jo lastemme ja lastenlastemme takia. Energiansäästöä on ruvettu miettimään myös siksi, että päästäisiin irti kaukolämmöstä. Minä olen totaalisesti tämän kiinteistön halunnut tehdä, Niemi vakuuttaa.
Kiinteistön rakentamiskustannukset olivat yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Tontti ostettiin Spondalta 1,8 miljoonalla eurolla. ARAsta saatiin korkotukilainaa myös energiainvestointeihin 40 vuodeksi noin 60 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista ja investointiavustusta noin 40 prosenttia.
– 30-40 vuotta on oikea tapa katsoa tällaisen talon energiakustannuksia, toteaa energia-asiantuntija, ins. Kari Balk Ekolämmöx Oy:stä.
Kahdeksan kilometriä maalämpöputkea
Betonirunkoisista, puulla vuoratuista taloista tavoiteltiin energiatehokkaita, viihtyisiä ja ajan hammasta hyvin kestäviä. Rakentamisessa panostettiin energiatehokkuuteen yhdistämällä samaan kohteeseen aurinkosähkö, aurinkolämpö ja maalämpö sekä maakylmä.
Ilmanvaihtoon valittiin korkean vuosihyötysuhteen tuottavat ilmanvaihtokoneet. Ilmanvaihtokoneiden jälkeen jäteilmastakin otetaan irti vielä viimeiset lämpöenergian rippeet niin, että ostoenergian tarve jää mahdollisimman pieneksi.
Kiinteistöjen lämmitysenergiantarpeesta ostoenergiaa on noin 20 prosenttia Fortumilta ostettavaa sähköä. 50 prosenttia energiasta tulee maalämmöstä ja 30 prosenttia lämpimän käyttöveden tarpeesta aurinkokeräimistä. Aurinkosähköjärjestelmä vähentää lämmityksen ja jäähdytyksen ostoenergiaa noin 30 prosenttia.
Lämmitys- ja jäähdytysenergia otetaan lämpökaivoista. Kesäaikana tuloilmaa viilennetään lämpökaivojen avulla hyödyntämällä noin 8-asteista kallion lämpötilaa. Talvella lämpökaivoja hyödynnetään tuloilman esilämmitykseen.
Lämpökaivoja varten on porattu maahan 17 reikää noin 240 metrin syvyyteen. Lämpökaivoja on porattu noin 4 000 metriä.
Lämmitysjärjestelmän maksimilämpötila on noin 40 C. Tässä lämpötilassa modernit invertterilämpöpumput tuottavat lämpöä korkealla hyötysuhteella.
Talon itä-länsisuunnassa kaareutuva katto mahdollistaa laajan aurinkoenergian keräyskentän. Aurinkosähköpaneeleita on 300 m2 ja aurinkokeräimiä 80 m2. Aurinkosähköpaneeleiden vuosituotto on noin 40 MWh samoin aurinkolämpökeräimien noin 40 MWh.
”Yllättävän hyvin on mennyt”
Toimintoja ohjataan ja valvotaan, sekä energiankulutuksiaja tuottoja seurataan taloautomaation avulla etäseurannalla. Fidelix Oy toimittaa seurannasta kuukausiraportit kiinteistölle.
– Yllättävän hyvin on mennyt. Laitteiden säätöjä on toki tehty monta kertaa vuoden aikana, mutta rikki ei ole mennyt mitään. Lattialämmön kiertovesipumppu oli liian pieni ja se piti vaihtaa suurempaan. Tällaisissa mittavissa järjestelmissä kaikki riippuu kaikesta, kuvaa kiinteistön rakennuttaja ja valvoja, toimitusjohtaja Pertti Laine PL-Rakennuttajasta.
Aurinkokeräimillä ja -paneleilla on normaalit kymmenen vuoden takuuajat. Laitteiden elinkaari on kuitenkin noin 40 vuoden luokkaa. Aurinkosähköinvertterin joutuu mahdollisesti vaihtamaan aikaisemmin.
Lämpöpumppujen elinkaareksi lasketaan 15-20 vuotta, aurinkojärjestelmillä tuplasti tuo aika. Lämpöpumppujen kompressori menee yleensä ensimmäisenä uusintaan.
Lvis ja energia suunnittelussa yhteen
Suunnittelussa on käytetty tavoitearvoja, mutta vuoden ajalta on jo saatu myös toteutuneita arvoja.
Laine korostaa, että energiavaateet on hyvä olla tiedossa jo lähdössä, ja jollakin pitää olla hallussa kokonaisnäkemys toteutuksesta. Balkin mukaan lvis -suunnittelu on syytä tehdä energiasuunnitelman ehdoilla ja kytkeä energiasuunnitelma lvis-suunnitelmiin.
– Suunnittelupuolella tarvitaan tänä päivänä moniosaajia sen sijaan, että monesti kopioidaan laput silmillä vanhat suunnitelmat, Balk korostaa.
-Suosittelen ehdottomasti aurinkokeräimiä maalammön rinnalle. Ne eivät ole erillisiä asioita vaan vaikuttavat toisiinsa. Kesäaikaan maalämpökaivo latautuu ja sinne voidaan ohjata aurinkokeräinten matalat lämmöt. Lisäksi lämpöpumpulle tulee lisää käyttöaikaa, kun se voi kesäajan “huilata”.
Aalto yliopiston kanssa yhteistyössä japanilaiset tutkijat seuraavat kiinteistön yleistilojen ja asuinhuoneiden kosteutta ja ilmanlaatua kaksivuotisessa kansainvälisessä tutkimuksessa.
Kohteesta saatujen hyvien oppien innostamina rakennuttajia etsivät jo seuraavaa, noin 3 000 neliön tonttia vastaavanlaisen palvelutalon rakentamiseen.
Mäkkylän Palvelutalossa aurinkoenergia kannattaa
-Itse en ole ollut mukana näin innovatiivisessa kohteessa aikaisemmin, toteaa Mäkkylän Palvelutalon maalämmön ja aurinkoenergian erikoisasiantuntija toiminut Urpo Lehtimäki konsulttitoimisto U. Lehtimäki Oy:stä.
Lehtimäki auttaa asiakkaita energian säästöön tähtäävissä uudisrakennus- ja saneerausprojekteissa sekä muun muassa suunnittelen maalämpöjärjestelmiä, aurinkolämmitysjärjestelmiä ja muita uusiutuvan energian järjestelmiä.
– Mäkkylän Palvelutalossa lämmöntuotto ja lämpimän veden kulutus on niin suurta, että aurinkolämpöjärjestelmä kannattaa, ja mittava aurinkoenergiajärjestelmä tienaa hintansa nopeasti, varsinkin kun käyttöveden lämmitys saadaan kesäaikaan katolta, Lehtimäki toteaa.
Maalämpöä kerrostaloihin
Tavallisissa kerrostaloissa asunnoista ollaan paljon poissa kesäaikaan eikä helposti saavuteta yhtä hyvää lämpimän veden käyttöastetta kuin Mäkkylässä. Aurinkolämpöjärjestelmän asennusta vanhoissa kerrostaloissa jarruttavat myös saneerausikään tulevat bitumiset tasakatot, joita ei voi peittää aurinkokeräimillä.
Kerrostaloissa pääosassa ovat Lehtimäen mukaan maalämpöpumppuasennukset, ja niiden poistoilmasta lämmön talteenotto. Samalla pyritään luopumaan muista lämmönlähteistä. Lisäksi asennetaan aurinkosähköjärjestelmiä jonkin verran. Lehtimäki suunnittelee maalämpösaneerauksia 10-15 vuodessa.
– Aurinkosähkö ei ole hyvä näihin kohteisiin, missä tehdään maalämpösaneeraus, koska maalämpöinvestointi on muutenkin iso, ja aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika on pitkä. Siksi ne eivät ole vielä kovinkaan yleisiä. Niillä jotka asentavat, on yleensä taustalla voimakas arvomaailma ja tahto uusiutuvan energian käyttöön.
Lehtimäki tietää joitakin aurinkosähkökohteita Turussa ja Porissa lähinnä liikekiinteistöissä, missä sähkön kulutus on paljon asuintaloja suurempaa.
Sen sijaan varsinkin Turun ympäristökunnissa Lehtimäen mukaan taloyhtiöillä on menossa varsinainen buumi siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön Turku Energian hinnoittelumonopolin takia, missä kaukolämmöllä kerätään piiloveroa Turun kaupungin budjettiin 10-20 miljoonaa euroa vuosittain.
Turun ylioppilaskyläsäätiö on asentanut maalämpöä kohteisiinsa ja ottanut käyttöön myös maalämpö-kaukolämpö -hybridikohteita.
– Maalämpöä on tullut kiinteistöihin, missä tonttia on riittävästi lämpökaivoille. Maalämpöjärjestelmä ottaa kaksi kolmannesta lämmitysenergiasta maaperästä ja yhden kolmanneksen sähköstä, jolloin sähkön osuus kiinteistön lämmityksessä kasvaa kaukolämmön jäädessä kokonaan pois, Lehtimäki kertoo.