Aurinkopaneelien päiväsaikaan tuottama sähkö menee usein hukkaan, koska kodin kulutus on päivällä vähäinen. Kun sähkön saa talteen omiin akkuihin, riittää sitä käytettäväksi myös illalla, jolloin aurinko ei enää paista.
1984 valmistuneen suorasähkölämmitteisen paritalon katolle asennettiin alkukesästä kuusi kappaletta 250 Watin aurinkopaneelia, yhteisteholtaan 1,5 kWp. Paneeleiden pinta-ala on yhdeksän neliötä.
Järjestelmään kuuluu verkkoon kytketty invertteri, jonka rinnalla on kaksi 200 Ah:n akkua. Invertteri muuntaa 24 voltin tasavirtaa vaihtovirraksi, 230 voltiksi.
Aurinkopaneelien parhaaseen tuottoaikaan keskellä päivää, on kulutus talossa pieni, joten tuotettu virta menee asukkaan näkökulmasta hukkaan tai yleensä ainakin pois omasta käytöstä, valtakunnan verkkoon.
Timo Havia halusi akut osaksi talon järjestelmää. Ylimääräinen virta menee talteen akkuihin ja on otettavissa sieltä illalla, kun kulutus talossa ·on suurempi.
Havian järjestelmä on ensimmäisiä omakotitaloon tehtyjä ratkaisuja koko maassa.
Timo Havialla on muutaman vuoden mittainen hyvä kokemus kevyestä aurinkosähköjärjestelmästä pohjoisen erämökiltä.
– Se yllätti miten paljon lumi vaikuttaa. Se heijastaa valoa pääsiäisen aikaan niin, että akku latautuu, vaikka on ihan pilvistä.
Käyttövesi lämpiää päivällä
Talossa on 2-tariffisähköjärjestelmä, päivä- ja yösähkö. Lämmin vesi on tähän saakka lämmitetty yösähköllä. Uudessa järjestelmässä auringon energia pyritään hyödyntämään siten, että vesi lämpiää vain päivällä, kun on saatavissa auringon energiaa.
-Kahden aikuisen taloudessa käytetään päivän aikana melko vähän lämmintä vettä, joten varaaja ehtii lämmittää veden hyvin päivän aikana.
Lisää tehoa uusista akuista
Järjestelmiä on saatavissa tehokkaampiakin.
-Minulla on vain 2,4 kW:n tehoinen invertteri, joka syöttää yhtä vaihetta, johon on valittu piirit, joissa ovat lämminvesivaraaja, saunan lattialämmitys, jääkaappi sekä muut keittiön koneet, joita päiväsaikaan käytetään.
Taloon tulee kolme sähkövaihetta, joista yhdessä on invertteri. Kun virtapiirit on talossa valmiiksi jaettu, oli etsittävä kulutuspisteitä, jotka oli hyödyllisintä kytkeä aurinkosähköön.
– Mekin teimme pieniä muutoksia sähkötaulussa, jotta saimme mukaan mitä halusimme.
Kun jossakin vaiheessa saadaan lisää akkuja, auttaa se selviämään päivällä akkuihin latautuneen energian avulla pidemmälle iltaan. Suunnitelmissa onkin hankkia lisää akkuja. Ainakin kesäaikaan pyritään hyödyntämään auringon energia täysin.
-Nykyiset akut ovat aurinkoisena päivänä täynnä jo alkuiltapäivästä. Järjestelmä ehtisi aurinkopäivänä ladata täyteen paljon isommatkin akut.
Noin 60 prosenttia akun tehosta saadaan käyttöön. Järjestelmä ottaa Havian mukaan akusta enimmillään 30 ampeeria tunnissa.
– Akkua ei voi purkaa tyhjäksi, muuten se menee rikki. Akussa pitää siis olla paljon kapasiteettia, jotta sitä voi hyödyntää reilusti. Nytkin vaikkei aurinko paista, paneelit tuottavat ja akku lataa koko ajan. Pienemmällä kulutuksella pilvinenkin sää auttaa pitämään akut kunnossa.
Jollei järjestelmän teho riitä tai kuorma talossa menee yli 2,4 kW, heittää järjestelmä vaiheen suoraan valtakunnan verkkoon ja jättää invertterin väliin. Invertteri lataa sillä aikaa akkuja. Järjestelmä on valtakunnan verkossa kymmenen minuuttia kerrallaan, sitten se kokeilee, olisiko kulutus tippunut niin, että se voisi itse alkaa syöttää virtaa taloon.
– Sisällä vaihdoksen näkee pienenä valon värähdyksenä.
Ilmalämpöpumppu on haukkunut hintansa
-Olen ollut jo pidempään kiinnostunut erilaisista lämmityskuvioista sekä säästöstä.
Talossa on ollut ilmalämpöpumppu kymmenen vuotta, Timo Ravia kertoo.
Pumppu on edelleen sama Ultimate-marketista 250 eurolla hankittu ja itse paikalleen asennettu.
– Se on ollut ihmeen hyvä. Kaikki sanovat, ettei niillä tee yhtään mitään, mutta se pyörii tänä päivänä, eikä siinä ole koskaan ollut vikaa. Hinta-laatu- suhde on ainakin tässä tapauksessa kohdallaan. Se on kuokkinut hintansa moneen kertaan. On se vähän äänekkäämpi kuin muut, mutta, se ei haittaa mitään, minulla on huono kuulo, Timo Ravia hymähtää.
Uudempaa tekniikkaa edustavat inveitterilämpöpumput käyvät koko ajan.
_- Tämä vanha on on/off-systeemi, joka lähtee käyntiin, kun tarvitaan lämpöä ja sammuu, kun ei enää tarvita. Tiedä sitten, kumpi on pidempi-ikäisempi, se joka pyörii kymmenen vuotta vai se, joka pyörii vain silloin kun tarvitsee käydä. Tehokkuuksissa on varmasti vähän eroa uudempien eduksi.
Talossa pieni kulutus
Ilmalämpöpumppu toi suorasähkölämmitteisessä talossa 2 000-3 000 kWh:n säästön sähkönkulutukseen.
-Pumppu ei tuonut kulutukseen merkittävää muutosta. Meillä ei käytetä sähköä lämmitykseen kuin muutama viikon vuodessa, pahimpien tulipalopakkasten aikaan. Keskellä taloa olevassa varaavassa takassa sen sijaan poltetaan kolme-neljä heittokuutiota koivua talvessa . Koko sähkönkulutus on meillä nyt alle 9 000 kWh vuodessa.
Tilastojen mukaan talossa, jossa on noin 120 neliötä lämmintä pinta-alaa pitäisi kulua sähköä noin 12-15 000 kWh.
Havioilla on käytetty ilmalämpöpumppua viilennykseen vuosien mittaan muutaman kerran.
-Sehän ei ole mitään säästämistä. Parempi on pitää lämpimällä ilmalla kaikki ikkunat ja ovet kiinni.
Sijoitukselle korkoa katolta
Moottoripyöräily on pitkään ollut Havian pariskunnan yhteinen harrastus.
-Vaimo sanoi, että voitaisiin myydä hänen pyöränsä pois, ettei hän ole enää ehdi ajaa. Mietin, että jos kolmesta pyörästä myydään kaksi vanhempaa pois, niin mitä järkevää niillä rahoilla tekisin.
– Jos laitan ne pankkiin tai tuhlaan, ei siitä ole mitään hyötyä. Kun pistän rahat katolle, saan niille korkoa, Timo Ravia hymyilee.
– Kun kerron, että taloon on laitettu aurinkosähköjärjestelmä, ensimmäinen kysymys, on että kuinka kauan maksaa, että se on maksanut itsensä takaisin.
– Ei sen tarvitse maksaa minulle mitään takaisin. Lasken sen niin, että minä pistin rahan katolle ja se tuottaa laskelmieni mukaan minulle 5-7 prosentin tuoton joka vuosi. Sellaiseen varmaan tuottoon on vaikea päästä mitenkään muuten. Miksei sitä siis sijoittaisi katolle?
-Joku ajattelee, etten saa muutettua paneeleita rahaksi kymmenen vuoden kuluttua, mutta jos myyn talon, on sillä jokin arvo, että talossa on aurinkosähköjärjestelmä. Lisäksi paneeleilla on pitkä takuuaika, eivät ne ole ollenkaan kertakäyttötavaraa.
Lisäksi Timo Ravia on tyytyväinen tietäessään itse, että on tehnyt ekoteon.
– On omalta osaltamme yritetty auttaa.
Ensimmäinen talvi kertoo paljon
Avaimet käteen systeemi: yhdeksän neliötä, kaksi 1,5 kWp:n paneelia, invertteri, kaksi 200 ampeeritunnin akkua, 11-12 tunnin asennukset ja muut sähkötyöt. Kokonaishinta oli kaikkiaan noin 6 500 euroa.
Järjestelmä on ollut käytössä kesäkuun puolivälistä saakka. Ensimmäinen syksy näyttää, miten pitkään aurinkopaneelit virtaa tuottavat.
– Saa nähdä, miten alas aurinko voi painua, että energiaa vielä tulee. Aika vinosta paneeli ottaa säteitä vastaa. Laskin, että syys-lokakuu olisivat syksyllä viimeisiä kuukausia, jolloin virtaa tulisi, mutta kyllä se toimii pidempään. Keväällä arvelin, että tuotto alkaa maaliskuussa, mutta se alkaa varmasti aikaisemmin. Jos katolla on lunta, saattaa jätjestelmä lykätä sähköä jo helmikuussakin.
– Näiden arvioiden mukaan järjestelmä säästää 250-300 euroa vuodessa. Ensi talvi on tutkimisen aikaa. Viiden prosentin tuotto edellyttää 325 euron säästöä, Timo Ravia tuumii.
Ei valtakunnan verkkoon vaan akkuun
Verkkoinvertteri muuttaa aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön (DC) vaihtosähköksi (AC). Verkkoinvertteri asennetaan yleensä talon seinään ulos tai sisälle ja kytketään aurinkosähköjärjestelmässä kaksoiseristetyillä tasavirtakaapeleilla aurinkopaneelien perään ja tavallisella 3-vaihe- tai 1-vaihekaapelilla talon sähkökeskukseen ostettavaa sähköä mittaavan sähkömittarin jälkeen.
Tällainen kytkentä mahdollistaa oman aurinkosähkön käytön itse ja ylijäämän myymisen sähköverkkoon automaattisesti ilman ylimääräisiä kytkimiä tai akkuja. Havian järjestelmässä sähkö menee valtakunnan verkon sijaan talteen omiin akkuihin.