Vesi ilmalämpöpumppu

Vesi ilmalämpöpumpun tärkein ominaisuus on energiatehokkuus, jonka mittarina käytetään hyötysuhdetta. Hyötysuhde kertoo kuinka paljon järjestelmä tuottaa lämpöä suhteessa kuluttamaansa sähköön. Jos ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on esimerkiksi 4 se tuottaa 4 kW lämpöenergiaa kuluttaessaan 1 kW sähköä.

On hyvä huomata, että yleisesti käytössä on kaksi eri hyötysuhdelukemaa: COP ja SCOP. Näistä laitteiston vuosihyötysuhdetta Helsingin ilmasto-olosuhteissa kuvaava SCOP-luku on selkeästi luotettavampi, ja tarjoaa mahdollisuuden vertailla eri lämpöpumppuja keskenään. Edustamiemme CTC-ilmavesilämpöpumppujen vuosihyötysuhde (SCOP) on 4,9 – 5,1. Valmistajien ilmoittamiin hyötysuhteestaan COP lukemiin kannattaa niihin suhtautua varauksella.

Ilmoitetut hyötysuhdelukemat on yleensä laskettu taloihin, joissa on lattialämmitys. Ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde on selkeästi heikompi, jos sen lämpö jaetaan 55 asteisena vesipattereihin kuin 35 asteisena lattialämmitykseen.

SCOP-hyötysuhteen lisäksi vesi ilmalämpöpumpun energiatehokkuudesta kertoo energialuokka, joka on yleensä A+, A++ tai A+++.

Vesi-ilmalämpöpumppu tuottaa vähemmän energiaa silloin kun lämmitystarve on suurimmillaan. Ostopäätöstä tehtäessä kannattaa vertailla laitteiden lämpötehoa varsinkin kylmemmissä – 7 °C:n ja – 15 °C:n ulkolämpötiloissa, koska silloin lämmitystehon tarve on suuri ja myös säästöt energialaskussa ovat suurimmat. Esimerkiksi kauttamme saatavan CTC Ecoair 400 vesi-ilmalämpöpumpun hyötysuhde -7°C pakkasilla on yli 3.

On hyvä muistaa, että suurin osa kotitalouksien lämmitysenergiasta kulutetaan silloin, kun ulkolämpötila on -15°C – +10°C eli olosuhteissa, joihin vesi-ilmalämpöpumppu on suunniteltu toimimaan kaikista parhaiten.

Vesi-ilmalämpöpumppujen pakkasraja on käytännössä aina noin 20 astetta. Siksi järjestelmän rinnalla tarvitaan toista lämmönlähdettä. Varajärjestelmänä voidaan käyttää energiavaraajassa olevia sähkövastuksia,  öljykattilaa, vesikiertotakkaa tai vesikiertokiuasta.

Nyrkkisääntönä VILP on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, jos talossanne on vesikiertoinen lämmönjako ja talon energiankulutus on vähintään 20 000 kWh sähköä tai 2000 litraa öljyä (Lue lisää öljylämmityksen korvaamisesta).

Invertteri tai on-off.
Vesi-ilmalämpöpumpun hyötysuhteeseen vaikuttaa paljon se, käyttääkö se On-off tekniikkaa vai  Invertteritekniikkaa. On-off tekniikalla toimivan lämpöpumpun kompressori kytkeytyy päälle aina vakioteholla, kun lämpöä tarvitaan. Kun haluttu lämpötila on saavutettu, jolloin kompressori pysähtyy. Invertteri tekniikalla toimivan lämpöpumpun kompressori käy pidemmän aikaa ja säätää tehoa lämmöntarpeen mukaan. Inverteritekniikalla toimivat lämpöpumput tarjoavat yleensä paremman hyötysuhteen, mutta ovat kalliimpia.

Monoblock tai split.
Monoblock-tekniikalla toimiva lämpöpumppu lämmittää veden ulkoyksikössä, joten sisäyksikön ja ulkoyksikön välillä kulkee vesi. Split-tekniikalla toimivassa laitteessa puolestaan kuumaksi kaasuksi muuttunut kylmäaine siirtyy ulkoyksiköstä sisäyksikköön, ja vesi lämmitetään sisäyksikössä. Monoblock-tekniikalla saavutetaan yleensä hieman korkeampi hyötysuhde. Split-tekniikan etuna on se, että kylmäaine ei jäädy missään olosuhteissa.

Usein vesi ilmalämpöpumppuja markkinoidaan sopivaksi myös omakotitalojen jäähdytyskäyttöön. Helpointa tämä olisi tehdä lattialämmityksen kautta, minkä ongelma on kuitenkin epämiellyttävältä tuntuva kylmä lattia. Viilennys voidaan toteuttaa käyttämällä erillisiä puhallinkonvektoreita, mitkä edellyttävät erillisen putkistopiirin asentamista viilennykselle. Kustannus tällaiselle viilennysjärjestelmälle tulee yleensä huomattavasti kalliimmaksi kuin hankkia yksi erillinen ilmalämpöpumppu.

Nykyään lämpöpumppuihin alkaa saada joko vakiona tai optiona etäkäyttö-toiminnallisuuden. Jotkut internetiin yhdistetyt ohjausjärjestelmät osaavat myös ottaa huomioon pörssisähkön hinnan toimintansa optimoinnissa. Edustamiimme CTC lämpöpumppuihin on saatavilla optiona CTC Connect+ matkapuhelin-sovellus, joka tulee vähitellen pumppujen vakio-ominaisuudeksi.